Kuka päättää tulevaisuudestamme – ihminen vai kone?
28. kertaa järjestetty Atea Focus kokosi Helsingin Messukeskuksen Kokoustamon täyteen it-alan ammattilaisia ja yritysten päättäjiä. Vuoden digitaalisimmassa päivässä keskusteltiin tulevaisuudesta, tutustuttiin uusimpaan teknologiaan ja pohdittiin monesta näkökulmasta, miten informaatioteknologian huima kehitys vaikuttaa ihmiseen.
”Voidaanko me hoitaa tämä digitaalisesti?” Atean toimitusjohtaja Juha Sihvonen kysyy markkinointijohtaja Hanna Vesenterältä. Vesenterä seisoo Atea Focuksen päälavalla tuhatpäisen yleisön edessä, Sihvonen puolestaan näkyy päälavan jättikokoisella näytöllä.
Atea Focuksen tavoitteena on olla vuoden digitaalisin päivä. Eikö siis ole ihan luontevaa, että avauspuheenvuoro tapahtuu videoyhteyden kautta. Ehkä ensi vuonna koko Focus voisi olla virtuaalinen – luentoihin osallistuttaisiin virtuaalihahmoina, suosio osoitettaisiin sosiaalisen median tykkäyksinä ja keskustelua ylläpitäisi chatbottien väsymätön joukko?
Sitten Juha Sihvonen kuitenkin katoaa näytöltä ja ilmestyy livenä lavalle.
”Jos kaikki kohtaamiset olisivat digitaalisia, paljon tärkeitä asioita jäisi pois. Täällä paikan päällä voimme vaihtaa vapaasti ajatuksia kollegoiden kesken ja tutustua uusiin ihmisiin.”
Myös tapahtuman pääpuhuja, kirjailija ja futuristi Gerd Leonhard käsittelee puheessaan digitaalisen ja fyysisen läsnäolon eroja.
”Jos istumme syömässä samassa pöydässä ja kaikki katsovat vain puhelimiaan, menetämme jotakin arvokasta.”
Toisaalta digitaalisuus tuo tapahtumaan paljon lisää. Vieraat, jotka eivät ole päässeet paikan päälle voivat seurata esityksiä verkossa ja osallistua keskusteluun Twitterissä. Atea Focus 2017 onkin melkein yhtä vahvasti läsnä verkossa kuin Messukeskuksessakin.
”Mielestäni koskaan ei tarvitse valita digitaalisen ja oikean kohtaamisen väliltä. Niille on molemmille oma paikkansa ja ne tukevat toisiaan”, Sihvonen kiteyttää.
Toinen todellisuus
Neliskulmaiset liekit nousevat rauhallisesti takasta huoneessa, joka näyttää yllättävän realistiselta. Ikkunasta näkyy järvi, havupuita ja kallioista maastoa. Käteni ovat futuristisen siniset. Ohjaan itseni huoneen seinällä olevan piirrostaulun eteen ja kirjoitan siihen ”Hello world”. Käteni värisevät, kun ne osuvat tauluun.
Otan VR-lasit pois päästäni ja olen taas Helsingin Messukeskuksessa. Lasien riisuminen huimaa aluksi yhtä paljon kuin niiden pukeminen ensi kertaa. Kokemus on voimakas.
”Virtuaalitodellisuuteen tottuminen kestää hetken. Huimaaminen on normaalia”, Ciscon tuotevastaava Joona Ruikka selittää.
Yritys on juuri lanseerannut VR:n osaksi virtuaalisten työtilojen luomiseen tarkoitettua Cisco Spark -tuoteperhettään. Ruikan mukaan myös Cisco itse tarvitsee toimivia virtuaalisia työympäristöjä, koska yrityksen 75 000 työntekijää ovat levittäytyneet ympäri maailmaa.
”Omassa tiimissäni on ihmisiä Australiasta, Euroopasta ja Yhdysvalloista. Siksi virtuaalisten työympäristöjen sujuvuus vaikuttaa omaankin onnistumiseemme voimakkaasti.”
Virtuaalimaailmaan sukeltamassa Atean Jouni Koivusaari.
Kuva: Jaakko Lukumaa
Koko IT-kansa koolla
Focus-torilla käy kuhina, kun Atean kolmekymmentä kumppania esittelevät uusimpia tuotteitaan. Focus-vieraat tutustuvat teknologiaan sekä vaihtavat ajatuksia vanhojen ja uusien tuttujen kesken.
Torin laidalle on pysäköity harmaa kolmipyöräinen tuk-tuk-skootteri. Sen kyydissä on tuliteriä Microsoft Surface -taulutietokoneita.
”Olemme olleet mukana Atea Focuksessa melkein alusta asti. Tapahtuma kokoaa Suomen IT-kansan päiväksi samaan tilaan, joten tämä on hieno mahdollisuus tulla kuulemaan uusia ajatuksia ja tapaamaan tuttuja”, Merja Regner Microsoftilta kertoo.
ICT-päällikkö Sami Kapanen Hämeen Ammattikorkeakoulusta on mukana Focuksessa neljättä kertaa.
”Täällä on ollut sopiva määrä korkeaa ylälentoa ja konkreettista teknistä opittavaa. Kuuntelin keynote-puheenvuorot ja äsken kävin opiskelemassa Dell EMC -teknologiaa.”
Tekeekö tekoäly oikean päätöksen?
Yksi Atea Focus 2017:n esityksissä toistuva teema on tekoäly ja sen tulevaisuus. Gerd Leonhard väläyttelee, että yksi lähivuosikymmenten suurimmista kysymyksistä on tekoälyn hallinta. Valtio, jolla on paras tekoäly, tulee hallitsemaan maailmaa, hän kärjistää.
”Nyt jo lähes kaksi miljardia ihmistä on kuukausittain vuorovaikutuksessa pelkästään Facebookin tekoälyn kanssa. Se määrittelee merkittävän osan uutisvirrastamme.”
Tulevaisuudessa tekoäly hoitaa Leonhardin mukaan kaikki rutiiniin perustuvat työtehtävät. Samalla inhimillisten kykyjen, kuten luovuuden, empatian ja ryhmätyötaitojen, merkitys korostuu työelämässä.
Tietoturvan tekoäly -paneelikeskustelussa pohditaan, voiko tekoälyyn luottaa tietoturva-asioissa. Kolme neljäsosaa keskustelun kuuntelijoista äänestää paneelin lopuksi, että uskaltaisi antaa tekoälyn muuttaa yrityksensä tietoturva-asetuksia.
Tietoturvan tekoäly -paneelikeskusteluun osallistuivat Marko Haarala Ciscolta, Matti Aksela F-Securelta ja Christian Givskov IBM:ltä. Paneelikeskustelun vetäjänä toimi Timo Lindqvist Upknowledgelta (toinen oik.)
”Uusia haittaohjelmia tulee maailmaan neljä sekunnissa. Ihminen ei pysty valvomaan niitä kaikkia. Kun päätöksenteko näin kriittisessä asiassa perustuu tekoälyyn, on kuitenkin tärkeää seurata, ettei tekoäly tee vääriä päätöksiä”, paneelia kuunnellut Lemminkäisen ICT-infran ja käyttäjätuen team leader Tero Kovanen pohtii. Hän osallistuu Focukseen jo seitsemättä kertaa.
”Tästä on tullut syysperinteeni. Focus on hyvä tilaisuus käydä tapaamassa kumppaneita ja kuulla oman alan uusimmat kuulumiset”.
Kohti teknologista singulariteettia
Informaatioteknologian kehitys on ollut viime vuosikymmenten ajan päätä huimaavaa, eikä sille näy loppua. Laskentatehot ovat tuplaantuneet parin vuoden välein Mooren lain mukaisesti jo vuosikymmenten ajan.
Atean toimitusjohtaja Juha Sihvosen mukaan nopeasti kehittyvä teknologia luo niin paljon uusia mahdollisuuksia, että oma mielikuvituksemme rajoittaa edistystä enemmän kuin käytettävissä olevat laskentatehot.
”Kun synnyin, yksi transistori maksoi dollarin. Nyt, noin viisikymmentä vuotta myöhemmin, dollarilla saa kymmen miljardia transistoria”, hän laskee.
Gerd Leonhardin mukaan tekoäly päihittää ihmisen älykkyyden jo 2020-luvulla. Tätä tilaa kuvataan tulevaisuudentutkimuksessa teknologiseksi singulariteetiksi. Se on piste, jonka jälkeen maailma muuttuu niin nopeasti, etteivät ihmiset enää kykene hahmottamaan kehitystä.
Tulevaisuuden maailmassa koneet hoitavat tylsät rutiinit ihmisten puolesta, supertietokoneet optimoivat automatisoidun infrastruktuurin saumattoman tehokkaaksi kokonaisuudeksi ja ihminen voi päästä teknologian avulla eroon biologisista heikkouksistaan.
Mikä voisi mennä pieleen? Gerd Leonhard on miettinyt vastauksen kysymykseen.
”En pelkää, että koneet tuhoaisivat meidät. Suurin pelkoni on, että muutumme itse koneiden kaltaisiksi. Teknologiassa ei ole kyse siitä, mitä etsimme, vaan miten etsimme.”