Tekeekö tekoäly meidät tarpeettomiksi?
Jo Aristoteles pohti Politiikka-teoksessaan, voisivatko koneet tehdä työt ihmisten puolesta. Mitä asiasta tuumaavat neljä eri alojen asiantuntijaa 2000 vuotta myöhemmin?
Juha Sihvonen
Toimitusjohtaja, Atea Finland Oy
”Ei tee. Varmasti joitakin töitä häviää, mutta tähän asti teknologian kehitys on luonut enemmän työtä kuin hävittänyt sitä. Kun katsotaan kehitystä taaksepäin, niin sadan vuoden takaisista töistä hyvin pieni osa on jäljellä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että työpaikkojen määrä olisi vähentynyt.
Yhdysvalloissa 1900-luvulla työssäkäyvistä neljäkymmentä prosenttia oli maatiloilla töissä ja neljäsosa tehtaissa. Tänä päivänä tehtaissa työskentelee kymmenen prosenttia ja maatiloilla kaksi prosenttia. Samaan aikaan työpaikkojen kokonaismäärä on noussut 20 miljoonasta 120 miljoonaan. Positiivista on myös se, että ansiokehitys on 11-kertaistunut.
Kun työpaikkoja häviää osaamisportaikon alapäästä, portaikon yläpäähän tulee aina enemmän duunia tilalle. Työ muuttuu.
Laskentatehojen kasvaessa eksponentiaalisesti teknologia rajoittaa yhä vähemmän sitä, mitä voimme tehdä. Siksi mielikuvituksen arvo kasvaa. Ihmisen ominaisuudet, jotka ovat tietokoneelle vaikeita, nousevat entistäkin suurempaan arvoon. Empatia, kyky neuvotella ja kyky synnyttää mielipiteitä ovat yhä arvokkaampia tulevaisuuden työelämässä.”
Mirka Tammi
Projektijohtaja, HUS
”Ei tee, mutta siitä tulee olemaan paljon hyötyä.
Tekoälyn avulla voidaan analysoida valtavia datamassoja huomattavasti nopeammin ja suuremmalla tarkkuudella kuin mihin ihminen pystyy. Tekoälyä pitää opettaa ennen kuin se pystyy tekemään mitään. Näkisin sen enemmän tukityökaluna.
HUS Lastenklinikan pilottihankkeessa on testattu, pystyykö tekoäly tunnistamaan keskosten alkavan verenmyrkytyksen nopeammin kuin ihminen. Pienille potilaille muutamankin tunnin aikaero lääkityksen aloittamisessa on merkittävä, sillä bakteeritulehdus voi nopeasti aiheuttaa muun muassa vakavia suolistovaurioita.
Tekoäly pystyy tällä hetkellä ennustamaan pienten keskosten verenmyrkytyksen vuorokausi ennen sen puhkeamista 96 prosentin todennäköisyydellä. Kyseessä on tauti, joka voidaan hoitaa helposti, jos se huomataan ajoissa. Varhainen huomaaminen on kuitenkin kokeneellekin lääkärille ja hoitajalle hankalaa.
En kuitenkaan usko, että tekoäly tulisi koskaan tekemään päätöksiä hoitohenkilökunnan puolesta. Parhaimmillaan tekoäly on päätöksenteon tukena. Lopullisen päätöksen tekee aina ihminen.”
Vesku Paananen
Teknologiastrategisti, Microsoft
”Lähitulevaisuudessa voit olla yhä vähemmän varma, että netissä sinulle kommunikoiva taho on ihminen. Jo nyt ihmisen on havaittu kiintyvän keinoälyyn. Siksi keinoäly voi korvata jopa ihmissuhteitamme.
Olen itse jo 1980-luvulla ihastunut ihmiseen, jonka olen tavannut ainoastaan IRC-yhteisössä. Kaveri löysi samalla tavalla vaimonsa. Ihmisessä voi herätä voimakkaita tunteita, vaikka toisen kanssa ei olisi fyysisesti samassa tilassa. Miksei siis näin voisi käydä tekoälynkin kanssa?
Uskon, että olemme kulkemassa kohti teknologista singulariteettia – pistettä, jonka jälkeen ihmistä älykkäämpi keinoäly tai -älyt kehittävät maailmaa suunnattomalla nopeudella. Tämä on myös mahdollinen uhka, johon useat maailman johtavat asiantuntijat ja vaikuttajat ovat jo havahtuneet.
Kvanttitietokoneet tulevat nostamaan käytettävissä olevat laskentatehot taivaisiin ja samalla eksponentiaalisella kasvuvauhdilla oppiva tekoäly kehittää itse itseään väsymättä 24/7. Nämä kaksi ilmiötä tulevat mullistamaan planeettamme ja tulevista pelisäännöistä olisi hyvä sopia jo nyt.”
Hanna Haaslahti
Taiteilija
”En näe, että tekoäly uhkaisi ihmistä millään lailla. Se varmasti vie työpaikkoja ja muuttaa yhteiskunnan rakenteita valtavasti, mutta ei tee ihmistä tarpeettomaksi. Tekoäly on pelkästään sarja älykkäitä algoritmeja. Ihmisenä oleminen taas on paljon muutakin kuin järkeilyä ja rationaalisia päätelmiä.
Ihmisen tekemä taide on tekoälyn ulottumattomissa. Tekoäly pystyy huikeisiin teknisiin suorituksiin. Taide ei kuitenkaan ole tekninen suoritus, vaan subjektiivinen toiselle ihmiselle välitetty totuus maailmasta. Taiteeseen liittyy paljon kulttuurihistoriaa ja arvomaailmaa, joita vain ihminen pystyy muotoilemaan toiselle ihmiselle.
Uskon, että tekoälyn tekemä taide muodostaa tulevaisuudessa oman suuntauksensa, jolla on varmasti paljon seuraajia.”
Tätä mieltä on haastattelusarja, jossa eri alojen johtavat mielipidevaikuttajat esittävät yllättäviäkin ajatuksia ajankohtaisista ilmiöistä.