Tekoälyn aika on nyt – 3 askelta käyttöönottoon

Tekoäly auttaa jo nyt säästämään energiaa, diagnosoimaan tauteja ja tunnistamaan kadonneita lapsia.  Tänä keväänä Intiassa onnistuttiin tunnistamaan yli 3000 kadonnutta lasta tekoälyn avulla. Samaan aikaan kansainvälinen tutkimusryhmä testasi, kuinka tekoäly pärjää ihotautilääkäreille melanooman diagnosoinnissa. Tekoälyn osumatarkkuus oli 95 prosenttia, kun lääkärit jäivät 86 prosenttiin.

Tekoäly – Matkaopas johtajille -kirjan kirjoittaneen Antti Merilehdon pääviesti suomalaisille yrityksille on, ettei tekoäly ole enää tulevaisuuden teknologia – se muuttaa maailmaa jo tänään.

”Päättäjien on ymmärrettävä koneoppimisen perusteet, sillä riippumatta toimialasta, tekoäly vaikuttaa liiketoimintaan jo tällä ja seuraavalla strategiakaudella. Suurin tekoälyyn liittyvä uhka on, että jätämme mahdollisuudet hyödyntämättä.”

Jo vuonna 2016 Google kertoi onnistuneensa laskemaan datakeskuksensa energiankulutusta viidellätoista prosentilla tekoälyn avulla. Datakeskukset ovat huomattavan monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden energiankulutukseen vaikuttaa jopa 300 toisiinsa eri tavoin vaikuttavaa tekijää. Edes Googlen parhaiden insinöörien laskentateho ei riitä optimoimaan kaikkia liikkuvia palasia yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Tekoälylle tehtävä sopii loistavasti.

Tekoäly on apuäly

Tämän vuoden loppuun mennessä kaikissa Suomen poliisiautoissa tulee olemaan kamera, joka kuvaa vastaantulevien autojen rekisterikilpiä ja vertaa niitä tietokantaan, jossa on katsastusten päivämäärät. Jos katsastuspäivä on mennyt umpeen, tekoäly ilmoittaa siitä poliisille, joka pysäyttää auton.

Esimerkki kuvastaa Merilehdon mukaan hyvin, miten kapeaa tekoälyä voidaan hyödyntää yhteiskunnassa.

“Tekoäly ei korvaa ihmistä. Se on apuäly, joka tekee yhtä yksinkertaista tehtävää väsymättä ja äärimmäisen tarkasti. Samalla ihminen voi alkaa keskittyä enemmän monimutkaisiin asioihin.”

Kolme askelta käyttöönottoon

Ensimmäinen askel tekoälyn hyödyntämiseen liiketoiminnassa on Merilehdon mukaan päätöksentekoon liittyvien datapisteiden jäljittäminen.

”Esimerkiksi ajankohta voi vaikuttaa ihmisten toimintaan. Eräässä tutkimuksessa Columbian yliopiston tutkijat havaitsivat, että tuomarit antavat kovempia rangaistuksia, jos päivän aloituksesta tai edellisestä tauosta on kulunut pitkä aika. Heti lounaan jälkeen oli paras hetki olla tuomiolla. Tekoäly taas paiskii töitä tasaiseen tahtiin, ilman ajan kulkuun liittyviä notkahduksia”, Merilehto sanoo.

Toiseksi, tekoälylle on määritettävä riittävän kapeat haasteet. Ratkaistavan ongelman on oltava selkeä, siitä pitää olla dataa saatavilla ja myös ratkaisun tulee olla kvantitatiivinen.

Kolmas askel on ihmisten tekemien päätösten tukeminen tekoälyn tuottaman tiedon avulla. Ihminen pystyy hahmottamaan yrityksen menestyksen kannalta merkittäviä asioita, joista ei ole dataa saatavilla. Kone taas voi pitää huolen, että päätöksentekijöillä on jatkuvasti tarkka ja ajankohtainen kuva yrityksen tilasta.

Koneoppimisen voi aloittaa kevyesti

Merilehdon mukaan tekoälytiimiin on hyvä saada mukaan johtoryhmän edustaja, tietokantoja ymmärtävä ohjelmistokehittäjä sekä tilastotieteilijä.

Ohjelmistokehittäjä muokkaa valmiita koneoppimismalleja yrityksen toimintaan sopiviksi, tilastotieteilijä kerää ja siivoaa datan koneoppimiskelpoiseksi ja yrityksen johtoryhmän jäsenellä on oltava selkeä visio, miten koneoppimista voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Hänen on myös pidettävä huoli, että tiimillä on pääsy yrityksen dataan ja riittävästi resursseja.

”Kahdeksan viikon koneoppimisprojektissa seitsemän viikkoa menee datan keräämiseen ja muokkaamiseen. Pelkästään viimeinen viikko menee koneoppimismallien testaamiseen. Tämä on tärkeä ymmärtää, kun mietitään tekoälyprojektien resursseja.”

Vaikka tiimistä ei löytyisi vielä sopivaa osaamista tekoälyn hyödyntämiselle, Merilehto kannustaa aloittamaan selvitystyön mahdollisimman nopeasti. Tärkeintä on päästä alkuun.

”Jos yrityksessä aletaan elokuussa tutkia, miten tekoälyn avulla voidaan kehittää liiketoimintaa, voidaan ensimmäisiä raportteja odottaa jo syyskuussa. Tärkeintä on tunnistaa mahdollisuudet ja saada realistinen kuva nykyisestä ja tarvittavasta osaamisesta. Jos haluat kahden vuoden päästä kuulua nopeimpiin juoksijoihin, tänään on hyvä päivä opetella konttaamaan.”