Focus-keynote Mika Aaltola: Tunne vihollisesi ja panosta poikkitieteelliseen ajatteluun
Ukrainan sota, koronapandemia ja ilmastonmuutos myllertävät maailmaamme. Miten yritykset ja ulkopolitiikka liittyvät yhteen? Millaisiin uhkiin yrityspäättäjien on juuri nyt syytä varautua? Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja politiikantutkija Mika Aaltola kertoo näkemyksistään Atea Focus -tapahtumassa 3. marraskuuta. Suomalaisten yritysten varautuminen tavanomaisiin tietoturvariskeihin on maailman parasta tasoa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja politiikantutkija Mika Aaltola. Mutta enää se ei riitä.
”Valtiollisen toiminnan varalta yrityksissä ei ole vielä osattu varautua – onhan tilanne täysin uusi. Yritysmaailmassa on kuitenkin hyvä ymmärtää myös valtiollisten sabotaasien riskit, vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että vieraan valtion haitta- ja kiristysohjelmat kohdistuisivat yksittäiseen suomalaiseen yritykseen.”
Aaltolan mukaan on hyvä ymmärtää, että yritysten data on arvokasta myös vieraalle valtiolliselle toimijalle. Hybridivaikuttamista voi olla vaikkapa pankkien teknisten järjestelmien kaataminen. Datakaapeleihin kohdistuvilla iskuilla voidaan yrittää häiritä datavirtoja ja maksuvarmenneliikennettä.
”Tähän olemme Suomessa hyvin varautuneita. Jos jokin yksittäinen kaapeli katkeaisikin, meiltä menee useita muita vaihtoehtoja esimerkiksi Ruotsin kautta.”
Sanktiot jakavat maailmaa ja markkinoita
Juuri nyt yritysten ja elinkeinoelämän uhkana ovat tahallisen sabotaasin lisäksi erilaiset sanktiot, jotka ovat vauhdilla yleistymässä ympäri maailman. Länsimaisen yrityksen on oltava luotettava lännessä, mikä puolestaan voi johtaa siihen, että yritys koetaan epäluotettavana vaikkapa Kiinassa. Viime aikoina on huomattu, että Kiinan markkinat eivät oikeasti ole auki kaikille vaan siellä suositaan omia toimijoita. Toisaalta suomalaiselle yritykselle olisi kova isku, jos siltä sulkeutuisivat maailman suurimmat markkinat eli EU ja Yhdysvallat.
”Mitä enemmän liikumme pois vapaiden markkinoiden universaalista ideasta kohti maailmaa, jossa on valtioiden tukemia ja valtioita lähellä olevia yrityksiä, sitä tärkeämpää on valita, kenen joukossa seisoo. Tunne vihollisesi on neuvo, joka ei vanhene koskaan. Pystymme vaikuttamaan tilanteisiin, kunhan tunnistamme mahdolliset haastaja- tai vihollistoimijat, ymmärrämme heidän motiivinsa ja tunnemme heidän kykynsä.”
Tässä ajassa poikkitieteellisten asiantuntijoiden merkitys on suuri ja tulee Mika Aaltolan mukaan kasvamaan entisestään.
”Talouspolitiikassa tulee ottaa huomioon geopoliittiset näkökulmat ja päin vastoin. Kansainväliset yritykset ovat tähän asti miettineet toimintaansa pitkälti taloudellisista näkökulmista. Nykymaailmassa tarvitsemme asiantuntijoita, jotka osaavat tarkastella asioita poikkitieteellisesti. On tärkeä ymmärtää, miten erilaiset riskitekijät linkittyvät toisiinsa. Tämän on osoittanut jo koronapandemia, resurssipula ja ilmastonmuutos. Suosittelenkin yrityksiä rekrytoimaan henkilöitä, joilla on laaja-alaista näkemystä tilannekuvasta ja jotka osaavat kuratoida tietoa.”
Mika Aaltola nostaa Atea Focuksen – IT-alan suurimman vuosittaisen tapahtuman – keynote-puheenvuorossaan esille kolme asiaa, jotka meidän on hyvä tietää ja tiedostaa maailmassa, jota Ukrainan sota leimaa:
1. Elämme korostuneen epävarmuuden aikaa
Elämme aikaa, jolloin epätodennäköisyydet ovat huomattavasti todennäköisempiä kuin aikaisemmin. Odotettuja yllätyksiä tai täysin yllätyksellisiä yllätyksiä tulee tapahtumaan entistä enemmän.
2. Ei pelätä pahinta, mutta on hyvä olla valppaana
Ei pidä maalata piruja seinälle, vaan katsoa minkälaisten toimijoiden kanssa olemme tekemisissä. Pelko on tunnetila, jota vastustajat haluavat saada meissä aikaan. Epämääräisillä uhkauksilla meidät halutaan saada itse luomaan uhkakuvia mielissämme.
Vastustajamme ja haastajamme eivät kuitenkaan kykene kaikkeen, eikä niillä ole tilaisuuksia eikä se edes haluja mihin tahansa. Arvaamatonkin toimija voi lisäksi olla hitaampi ja ennustettavampi, kuin me kuvittelemme.
3. Kiinnitä huomiota kerrannaisvaikutuksin eli ns. kaskaatioketjuihin
Kiristyvässä maailmanpolitiikan tilanteessa kannattaa kiinnittää huomiota seurannaisilmiöihin. Kaskaatio tulee sanasta cascading ja se tarkoittaa välillisiä vaikutussuhteita; sitä, että yksi asia vaikuttaakin toisaalla. Esimerkistä käy toimitusketjujen ongelmat sodan ja pandemian takia.
Kuule Mika Aaltolaa Atea Focuksessa
Dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori Mika Aaltola on Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja politiikantutkija. Aaltola käsittelee teoksissaan ja tutkimuksissaan muun muassa suurvaltapolitiikkaa, maailmanjärjestyksen muutosta sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aaltolan vastikään ilmestynyt Mihin menet Suomi? – Pelon aika Euroopassa on päiväkirjamerkinnöille pohjautuva puheenvuoro Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Suomen ja Euroopan turvallisuustilanteesta.
Aaltola on yksi Atea Focus -tapahtuman key note -puhujista. Hän nousee Näköala-lavalle 3.11. kello 15.10. IT-alan suurimman vuosittaisen tapahtuman muita pääpuhujia ovat Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja Aalto Ventures Programin johtaja Lauri Järvilehto ja Lauri Reuter, yksi Pohjoismaiden ensimmäisen ruokateknologiarahaston, Nordic Foodtech VC:n perustajista. Tutustu Atea Focuksen ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.