Vertailussa Suomi ja muut Pohjoismaat: miten naapurimaissa edistetään vastuullisia it-hankintoja?
Suomalaiset it-ostajat pitävät kestävää kehitystä tärkeänä it-hankintoja ohjaavana kriteerinä jopa useammin kuin naapurinsa, mutta ovat silti haluttomia ostamaan kierrätettyjä laitteita. Atea Sustainability Focus -tutkimus valottaa kestävän kehityksen vaikutusta pohjoismaisten organisaatioiden it-hankintoihin.
Vaikka kestävän kehityksen koetaan olevan merkittävä tai hyvin merkittävä it-hankintoja ohjaava kriteeri valtaosalle vastaajista sekä Suomessa (65 %) että kaikissa Pohjoismaissa (57 %), vain kolmannes kaikista vastaajista ja 12 prosenttia suomalaisista asettaa kumppaneilleen erityisiä vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia hankintojen arviointiperusteissa tai sopimusehdoissa.
Monella it-osastolla kestävän kehityksen huomioiminen omassa toiminnassa onkin vasta alkuvaiheessa. Suomalaisista vastaajista kolmasosa (30 %) ilmoitti, etteivät he aseta toimittajilleen minkäänlaisia vastuullisuusvaatimuksia ja yhtä suurelle osalle riittää, että toimittajat sitoutuvat organisaation eettisiin ohjeisiin.
Vastuullisuuskysymysten tuoreus it-osastojen agendalla selittänee myös sen, että lähes puolet (45 %) suomalaisista vastaajista katsoo it-alan huomioivan kestävän kehityksen huonosti tai erittäin huonosti ja vain joka kymmenes kokee, että ala toimii vastuullisuusasioissa hyvin tai erittäin hyvin.
Vastuullisuusstrategian merkitys jakaa mielipiteitä
Kysyttäessä tärkeintä asiaa, jolla oma organisaatio voisi edistää kestävää kehitystä it-alalla, kaikkien vastaajien tuloksissa nousi suosituimmaksi vaihtoehdoksi vastuullisuusstrategian laatiminen (23 %), ja neljäsosa vastaajista työskentelee yrityksissä, joissa sellainen jo on.
Suomalaisista vastaajista sen sijaan vain 10 prosenttia asetti vastuullisuusstrategian laadinnan ykkössijalle. Sitä tärkeämpinä pidettiin kestävän kehityksen vaatimusten asettamiseen, varmentamiseen ja seurantaan liittyvien prosessien luomista tai vahvistamista ja sisäistä yhteistyötä (27 %), yhteistyötä muiden it-ostajien alan kestävyystyöhön vaikuttamiseksi (14 %), laitteiden sisäistä kierrätystä (12 %) sekä käytöstä poistettujen it-laitteiden kierrätyksen lisäämistä (12 %)
Mielenkiintoista on, että Suomessa yksikään vastaajista ei valinnut kierrätettyjen laitteiden ostamista merkittävimmäksi kestävän kehityksen teoksi, vaikka 63 prosenttia heistä kertoo organisaationsa kierrättävän kaikki tai suuren osan käyttämättömiksi jääneistä laitteistaan.
Tiedonsaannin vaikeus ja resurssipula estävät vastuullisten hankintojen tekoa
Suomessa 37 prosenttia vastaajista kokee, että suurin este vastuullisille it-hankinnoille on tiedon saannin ja eri ratkaisujen vastuullisuuden vertailun vaikeus. Saman esteen kokevat myös kaikki muut vastaajat tänä vuonna (32 %) merkittävimpänä.
Tasavahvoina mainintoina (27 %) suomalaiset vastaajat nostivat esiin myös toimenpiteiden mittaamisen vaikeuden, vaikeuden saada tietoa ja vertailla eri toimittajien vastuullisuustyötä sekä vaatimusten seurannasta puuttuvat resurssit. Näitä samoja ongelmia ovat vastaajat maasta riippumatta nostaneet esiin myös aiemmissa tutkimuksissa.
Atea-konsernin vuosittain tekemällä Atea Sustainability Focus -kyselyllä selvitetään, millä tavoin kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat pohjoismaisten organisaatioiden tietotekniikkahankintoihin sekä tietohallintoyksiköiden toimintaan ja tavoitteisiin. Vuonna 2021 tutkimukseen vastasi yhteensä 634 henkilöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomesta vastaajia oli 51 ja heistä lähes puolet työskentelee yli 500 hengen yrityksissä.
Tutkimuksen tuloksien pohjalta ASF-asiantuntijafoorumi analysoi pohjoismaisten it-hankintapäättäjien vastuullisuustrendejä. Asiantuntijafoorumin raportti julkistetaan 24.3.22 Tukholmassa ASF Forum -tilaisuudessa.
