Tuomaristo: Vuoden vastuullisin digiteko auttaa muuttamaan maailmaa

”Laajennettua todellisuutta, yhteisöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä”

Heidi Färm Ympäristötieteiden opiskelija, Helsingin yliopisto

Olisi hienoa nähdä sovellus, jonka tyyppistä ei ole ennen kokenut! Pokemon Go toi aikoinaan digimaailman osaksi reaalimaailmaamme ja sai ihmiset liikkeelle. Toivoisin näkeväni vastaavia laajennetun todellisuuden ratkaisuja myös vastuullisuuteen ja kiertotalouteen liittyvissä aiheissa. Parasta olisi yhteisöllisyyden ja helppokäyttöisyyden korostuminen. 

Vastuullisuudessa on tärkeää muistaa kokonaisvaltaisuus ja tarkastella asiaa ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen ulottuvuuden kautta.   

Digimaailma vaatii perehtymistä ja ymmärrystä siitä, miten ja miksi dataa kerätään ja mihin sitä käytetään. Aina tietoturvariskeistä ei olla tarpeeksi hereillä. Vastuu esimerkiksi tietojen väärästä käytöstä on vielä liian helppo vierittää muille tai vedota omaan tietämättömyyteen yritysvastuusta.  

”Luonnon monimuotoisuus on nyt kuuma teema” 

Leo Stranius Yhteiskunnallinen vaikuttaja ja toimitusjohtaja, Third Rock Finland Oy 

Vastuullisuudessa puhutaan hiilijalanjäljen rinnalla jo paljon kädenjälkivaikutuksesta eli siitä, mitä hyvää organisaatiot ja yritykset voivat tehdä. Digitaaliset palvelut tarjoavat paljon työkaluja entistä vastuullisempaan toimintaan. 

Toivon näkeväni kisassa osallistujia yhteiskunnan eri aloilta – yritysten ja julkisen sektorin lisäksi myös järjestöistä. Monet yhteiskunnalliset innovaatiot, kuten vaikkapa äitiyspakkaus ja ilmastolaki, ovat lähteneet liikkeelle järjestöistä. Lisäksi toivon, että ehdokkaat edustavat kaikkia vastuullisuuden kolmea ESG-näkökulmaa eli ympäristövastuuta, sosiaalista vastuuta ja hyvää hallintoa.  

Luonnon monimuotoisuus on noussut viime aikoina isoksi ympäristövastuullisuuden teemaksi. Lajien kirjo on kaiken elämän perusta, eikä kuolleella planeetalla ole myöskään liiketoimintaa tai hyvinvointia. Mielenkiintoinen alue juuri nyt ovatkin luontokadon tematiikkaan liittyvät työkalut ja digitaaliset ratkaisut. Olisi kiinnostava nähdä, minkälaisia mittaamisen tapoja tai ekologisia kompensaatiopalveluita organisaatioilta löytyy jo – ne ovat tosi kuumaa kamaa! 

”Selkeä hyöty ilahduttaa”

Riikka Heikinheimo Johtaja, EK:n tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 

Toivon näkeväni kilpailussa positiivisia esimerkkejä datan hyödyntämisestä. Selkeä hyöty ilahduttaa aina käyttäjiä: esimerkiksi, kun digitalisaation avulla onnistutaan jättämään jokin turhauttava manuaalinen vaihe pois prosessista.  

Yhä useamman organisaation työ perustuu tulevaisuudessa datatalouteen ja siksi datavastuullisuuden merkitys kasvaa koko ajan. Siihen liittyy neljä tärkeää näkökulmaa, joista ensimmäinen on jaettavuus. Kun dataa jaetaan, siitä on enemmän hyötyä. Jakamisen ja datan yhdistämisen vastapainoksi on kuitenkin muistettava yksilön oikeudet ja tietoturva.  

Ympäristövastuu liittyy esimerkiksi datan käytön energiankulutukseen. Dataa käyttämällä voidaan luoda tuotteita ja palveluita, jotka säästävät muiden materiaalien käyttöä, eli kasvattaa hiilikädenjälkeä. Toisaalta datan käytöstä aiheutuu ympäristöpäästöjä. Neljäs ulottuvuus on se, että datan avulla pystytään todentamaan toiminnan vastuullisuus. 

”Kun toimii kansalaisen parhaaksi, toimii vastuullisesti”

Jyrki Halttunen, Toimitusjohtaja, Kuntien Tiera Oy

Julkisten palvelujen vastuullisuus tarkoittaa sitä, että kansalaiset saavuttavat helposti ne palvelut, joita he tarvitsevat eri elämänvaiheissaan. Keskiössä on kansalainen, ei organisaatio. 

Toivonkin näkeväni Vuoden vastuullisin digiteko -kilpailussa uudenlaisia digiratkaisuja, jotka auttavat kuntia ja hyvinvointialueita toisaalta toimimaan tehokkaammin ja toisaalta palvelemaan meitä kansalaisia entistä paremmin.  

Hyvä digiratkaisu auttaa karsimaan turhia rutiinitöitä. Hyvinvointialueilla on jo nyt lääkäri- ja hoitajapula. Kuntien työntekijöistä jopa kolmasosa on siirtymässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nyt onkin tärkeää huomioida prosessien tehokkuus ja tarkastella niitä kokonaisuuksina – ei irrallisina saarekkeina.  

Kun prosesseista on karsittu turhat rönsyt, eri alojen ammattilaiset voivat keskittyä paremmin omaan varsinaiseen työhönsä, kuten opettamiseen tai potilaiden hoitamiseen.  

”Pöhinän sijaan tekoja”

Antti Partanen, Toimitusjohtaja, Oy IBM Finland Ab

Suomessa riittää hullujakin ideoita ja kaikenlaista pöhinää, mutta ideoita ei saada vietyä maaliin. Olemme tipahtaneet kehityksen kirkkaimmasta kärjestä: Viro ja Ruotsi ovat jo pinkoneet ohitsemme. Sen vuoksi haluaisin löytää vastuullisen digiteon, jonka takana olisi sen jalostamiseen ja toteuttamiseen sitoutunut tiimi.

Erityisen hienoa olisi, jos idea muuttaisi ihmisten arkea ­– liittyypä se sitten tasa-arvoon, ympäristöön tai muuhun tärkeään teemaan.

Odotan törmääväni ideaan, josta tulee wow-fiilis ja tunne, että tästä voisi tulla uusi ”pullonpalautusautomaatti”. Lähden silti tuomariksi avoimin mielin. Olisi helppoa tulla fiksuttelemaan, mutta mieluummin autan parhaan kykyni mukaan ja sparraan kilpailijoita. Se on oma panokseni vastuullisuuteen.

”Datan merkitystä ei voi korostaa liikaa”

Juha Sihvonen Toimitusjohtaja, Atea Finland 

Yksi tämänvuotisen Atea Sustainability Focus -raportin johtopäätöksistä oli, että tarvitsemme parempilaatuista dataa valintojemme ja tekojemme ympäristövaikutuksista. Ympärillämme on IoT- ja tekoälysovelluksia, ja niissä erilaisia sensoreita ja tunnistimia. Hyödyllistä tietoa syntyy, kun niiden tuottama data kerätään fiksulla tavalla yhteen ja kehitetään ratkaisuja, joiden avulla voimme muuttaa omaa toimintaamme vastuullisempaan suuntaan. 

Vastuullisuus kannattaa aina nähdä laaja-alaisesti. Ympäristö- ja ilmastoasioiden lisäksi pohtimisen arvoista on, miten digitalisaatio voi lisätä yhteisöllisyyttä tai tehostaa osallistumista – ja näin ehkäistä ihmisten syrjäytymistä yhteiskunnasta. Yhtä lailla vastuullisuuteen liittyy myös turvallisuus. Siinä digitalisaatio tosin on kaksiteräinen miekka ratkoessaan ongelmia ja luodessaan uusia uhkia.