Siirry sisältöön
18-03-2024

Atea Sustainability Forumissa keskusteltiin IT-alan vastuullisuudesta

Vastuullinen läppäri ei ole yhtä helppo nakki kuin reilun kaupan banaani. Muun muassa tällaisten vertauksien kautta pohdittiin vastuullisen tietotekniikan haasteita ja mahdollisuuksia, kun yli 600 IT-alan päättäjää kokoontui yhteispohjoismaiseen Atea Sustainability Forumiin 12. maaliskuuta.

Kuva: Atte Mäläskä

Atea Sustainability Forum järjestettiin Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa yhteistapahtumana, jossa pääpuheenvuorot ja osa keskusteluista välitettiin verkossa maiden välillä. Puheenvuorojen lisäksi olennainen osa päivää olivat paikallistapahtumien pyöreän pöydän keskustelut, joissa hankinta- ja vastuullisuuspäättäjät jakoivat omia kokemuksiaan ja näkemyksiään tietotekniikan vastuullisuudesta.

Suomen paikallistapahtuman avannut Atean vastuullisuuspäällikkö Elli Ojala muistutti, että tietotekniikan globaali ympäristöjalanjälki on suuri, mutta sen kädenjälki on vielä suurempi ja siksi alalla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa kokonaispäästöihin.

Atea-konsernin vastuullisuusjohtaja Chiara Selvetti kannusti puheenvuorossaan hankintapäättäjiä keskittämään voimansa sinne, missä he voivat saavuttaa eniten eli käyttämään ostajan vaikutusvaltaa valmistajia kohtaan.

Responsible Business Alliancen strategiajohtaja Tyler Gillard muistutti, että Pohjoismaat saavat kokoansa enemmän tietotekniikkavalmistajien huomiota osakseen, koska täällä nyt tapahtuvat muutokset ostokäyttäytymisessä tapahtuvat todennäköisesti viiveellä myös muualla maailmassa. Teknologiavalmistajien ajattelutapaa kuvatessaan hän lainasi jääkiekkolegenda Wayne Gretzkyä: ”Luistelen sinne, minne kiekko on menossa, en sinne missä se on ollut”.

Gillard kannusti kuulijoitaan viemään uudistuksia kärsivällisesti eteenpäin, vaikka se ajoittain tuntuisikin raskaalta: “On raskasta olla luokkansa paras oppilas”. Sekä Gillardin että muiden puhujien puheenvuoroissa nousi esiin se, miten paljon yhteisten standardien ja sääntelyn puute hankaloittaa eri tarjoajien yhteismitallista vertailua. Gillard vertasi tilannetta 1700-luvun lopun tarpeeseen luoda yhtenäinen ja kaikille yhteinen metrijärjestelmä.

Valmistajapaneeli kannusti asiakkaita nostamaan rimaa rohkeasti

Myös Atean markkinointipäällikkö Myrsky Tammimaan vetämässä Helsingin paikallispaneelissa Microsoftin Suomen suuryritysasiakkaista vastaava johtaja Juho Friberg, Dell Technologiesin markkinointijohtaja Päivi Kivikoski-Lahtinen sekä Lenovon myyntijohtaja Ville Norpo tunnistivat hankintaorganisaatioiden tuskan yhteisten standardien puuttuessa. Heidän mukaansa kestävän kehityksen kriteereitä on jo jonkin verran tarjouspyynnöissä, mutta he kannustivat IT-ostajia nostamaan vastuullisuusrimaansa rohkeasti vielä korkeammalle sekä vaatimaan yhdenmukaista dataa ja konkreettisia faktoja tarjoajilta. Tällä hetkellä etenkin suuret yritykset ovat julkista sektoria edellä vastuullisuusvaatimuksissaan ja panelistit arvelivat, että esimerkiksi yhtenäisen päästöstandardin käyttöönotto vaikuttaisi positiivisesti julkisen sektorin tarjouspyyntöihin.  

Valmistajien edustajat näkivätkin EU:n vastuullisuusregulaation mahdollisuutena, joka antaa puitteet vastuullisuudelle, tuo määrämuotoisuutta raportointiin ja parantaa toimitusketjun ohjausta.

Myrsky Tammimaa vetää Helsingin paikallispaneelia, jossa Juho Friberg, Päivi Kivikoski-Lahtinen ja Ville Norpo istuvat keskustelemassa

"Digitalisaatiolla voi tehdä suurimman panoksen päästöjen vähentämisessä"

Suomen paikallistapahtuman pääpuhuja logistiikkakonserni Ahola Groupin konserninjohtaja Ida Saavalainen valoi uskoa datan voimaan kertomalla, miten he olivat kehittämiensä digitaalisten työkalujen avulla leikanneet jopa 80 prosenttia päästöistään alan keskiarvoon verrattuna.

Vaikka vaihtoehtoisisten energialähteiden käyttöönotosta liikenteen päästöjen vähentämiseksi on puhuttu paljon, Saavalaisen mukaan jopa kaksi kolmasosaa kuljetusten päästövähennyksistä tehdään ennen ajoa. Ahola Groupissa keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa avustava teknologia, optimointi ja hukan minimointi. Yhtiössä viljelläänkin sanontaa ”ajamaton kilometri on kaikkein ympäristöystävällisin”.

Atea Sustainability Focus 2024 -raportti

Atea Sustainability Forumissa julkaistun Atea Sustainability Focus -raportin teema on ”Scaling impact” eli vaikutuksen skaalaaminen. Raportin laatineen asiantuntijatyöryhmän projektipäällikkö Camilla Cederquist kannusti alan toimijoita muuttamaan ajattelutapaansa siten, että me kaikki jaamme yhteisen vastuun, koska asioita voi muuttaa vain yhdistämällä yksittäiset teot, ”vastuullisuustaskut”, alaa yhdistäväksi liikkeeksi. Hankintapäättäjien tulisi operationalisoida kestävä kehitys ottamalla se huomioon jo sopimusten ja toiminnan suunnitteluvaiheessa sekä luopua toimintatavasta, jossa kestävä kehitys lisätään olemassa olevaan prosessiin jälkikäteen jonkinlaisena laastarina.

Cederquist kehotti alaa kiihdyttämään muutosta lisäämällä kannustimia ja kumppanuutta sekä vähentämällä sanktioita.

Kestävä kehitys tulee muuttamaan maailmaa

Päivän viimeisen puheenvuoron käytti ruotsalainen vastuullisuusyrittäjä ja kirjailija Rebecka Carlsson. Hänen henkeäsalpaavan energinen pikakurssinsa eksponetiaalisuuteen tarjosi konkreettisia esimerkkejä niistä liiketoimintamahdollisuuksista, joita syntyy, kun tarve estää ilmastonmuutos ja eksponentiaaliset teknologiat kohtaavat.

Carlsson ennusti, että kestävä kehitys tulee vaikuttamaan liiketoimintaan ennennäkemättömän voimakkaasti, se tulee olemaan digitalisaation kaltainen disruptiotekijä. Hänen Top 3 -listallaan ihmiskunnan tärkeimmistä muutoksista kaksi, ilmastoneutraali energiantuotanto ja logistiikka sekä kiertotalous, ovat aivan keskeisiä haasteita myös teknologia-alalle.

Miksi meillä ei ole Reilun kaupan läppäreitä?

Entä ne banaanit? Chiara Selvetti nosti esille ihmisoikeuksien ja riittävään toimeentuloon liittyvät kysymykset tietotekniikan toimitusketjussa. Työtä parempien elinolosuhteiden eteen tehdään jatkuvasti, mutta kun kyse on tietokoneista, tehtävä ei ole yhtä helppo kuin reilun kaupan banaaneita sertifioitaessa. Jokainen päätelaite sisältää noin 60 prosenttia alkuainetaulukon aineista, laitteiden komponentit ylittävät valtioiden rajat noin 90 kertaa eikä laitteille ole saatu luotua elintarvikkeisiin verrattavaa globaalia regulaatiota. Selvetti totesi, ettemme tee vastuullisuustyötä siksi, että se olisi helppoa. Pohjoismaat ovat aina olleet etulinjassa viemässä läpi muutoksia ja näin meidän tulee toimia myös tietotekniikan alalla. Me tunnemme ostajan voiman ja me päätämme, mikä on meille tärkeää.

Atea Sustainability Forumissa pöytäkeskustelut kävivät vilkkaina