Keski-Suomen hyvinvointialue perusti tekoälynyrkin ottaakseen AI:sta kaiken hyödyn irti

Hoitohenkilökunnan työajasta jopa 40–50 prosenttia kuluu yhä tietojen kirjaamiseen, etsimiseen ja koostamiseen. Keski-Suomen hyvinvointialueella toivotaan tekoälyn vähentävän tätä työtä merkittävästi.

”Tiedon automaattiselle kirjaamiselle ja koostamiselle on suuri tarve. Olisi erittäin hyödyllistä, jos voisimme generatiivisen tekoälyn avulla esimerkiksi kirjata automaattisesti kaikki asiakaskohtaamisessa puhutut asiat. Hoitotyön ammattilaisen ei tarvitsisi silloin käyttää erikseen aikaa paperitöihin”, Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta vastaava (TKKI-)päällikkö Toni Ruohonen sanoo.

Ensimmäiset askeleet on Keski-Suomessa jo otettu. Kehitteillä on tekoälypohjainen puhelinrobotti ohjaa asiakkaita sähköisiin palvelukanaviin tai muihin palveluihin, joissa he voivat hoitaa asiansa itsenäisesti. Lisäksi botti kerää puhelun aikana esitietoja takaisinsoittoa varten.

”Tällä hetkellä hoitohenkilökunta ottaa vastaan paljon puheluita, joissa lähinnä tehdään ajanvaraus. Tavoitteena on vähentää botin avulla puhelinpalvelun ruuhkia ja nopeuttaa takaisinsoittoaikoja. Valmiiksi kerätyt esitiedot sujuvoittavat ammattilaisten työtä.”

Microsoft Copilotia testaa 300 työntekijää

Keski-Suomen hyvinvointialueella alkoi keväällä 2024 useita muitakin tekoälyn hyödyntämiseen tähtääviä pilottikokeiluja.

Esimerkiksi Microsoft Copilot -tekoälyratkaisu on testikäytössä organisaation tukitoiminnoissa, kuten johdon sihteereillä, talouspalveluissa ja tietohallinnossa. Lisäksi pilotissa on mukana valikoitu joukko tekoälystä kiinnostuneita muiden ammattiryhmien edustajia.

Pilotin 300 osallistujaa sai lyhyen alkukoulutuksen ja tukea tekoälyn käyttöönottoon. Testausvaihe kestää huhtikuusta kesäkuuhun, ja kesäkuun alussa järjestettävässä tekoälypäivässä käydään läpi ensimmäisiä tuloksia.

”Henkilöstömme on kiinnostunut tekoälystä. Pilottijakson aikana arvioimme, käytetäänkö sitä todella ja millaisia käyttökokemukset ovat. Jos saamme positiivisia kokemuksia, harkitsemme käytön laajentamista”, Toni Ruohonen kertoo.

Generatiivisen tekoälyn avulla on myös testattu hyvinvointialueen asiakaspalautteen luokittelua. Pilotti toteutettiin Microsoft Azure OpenAI -palvelun avulla, ja siihen otettiin mukaan vajaat 5 000 avointa asiakaspalautetta.

”Pystyimme jo aiemmin luokittelemaan avoimen palautteen automaattisesti sävyerojen mukaan positiivisiin, negatiivisiin ja neutraaleihin. Tarkempi luokittelu ja analyysi piti kuitenkin tehdä käsin. Tekoäly sen sijaan pystyy ryhmittelemään palautteet nopeasti ja tarkasti ennalta määrittelemiimme luokkiin. Se myös oppii tunnistamaan sarkastiset kommentit.”

Tekoälymalli ennakoimaan polven nivelrikkoa

Kliinisellä puolella tekoälyä on hyödynnetty esimerkiksi röntgenkuvien analysoinnissa. Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen tutkijat kehittivät yhteistyössä tekoälypohjaisen menetelmän, joka tunnistaa varhaisen polvinivelrikon piirteen röntgenkuvista.

Tekoälymallin kehityksessä käytettiin noin 700 röntgenkuvaa, ja malli validoitiin noin 200 kuvalla. Tekoäly onnistui tekemään lääkärin kanssa yhteneväisen arvion 87 prosentissa tapauksista.

”Polven nivelrikon havaitsemiseen on jo ennestään tekoälymalleja, jotka pystyvät tunnistamaan pitkälle edenneet tapaukset. Nyt tavoitteena on tunnistaa merkit mahdollisimman varhain. ”

Tekoälynyrkki arvioi hankkeiden potentiaalia

Keski-Suomen hyvinvointialue järjesti tammikuussa tekoälypäivän, johon osallistui 500 ihmistä koko organisaatiosta. Tilaisuudessa kerrottiin tekoälystä ja sen hyödyntämisestä yleisesti sekä kerättiin henkilöstön ideoita.

Hyvinvointialueen asiantuntijoista on muodostettu tekoälynyrkiksi kutsuttu työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida tekoälyhankkeita ja löytää sopivia sovelluskohteita tarvelähtöisesti. Työryhmä arvioi eri hankkeiden odotettavia hyötyä ja päättää, mitä viedään eteenpäin.

”Hyvinvointialueiden nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on tärkeää löytää koordinoidusti ne ideat ja kehitysehdotukset, jotka tuovat mahdollisimman suuret hyödyt ja säästöt toiminnan organisoinnin kannalta”, Toni Ruohonen sanoo.

”Näemme tekoälyn tulevaisuudessa tärkeänä päätöksenteon tukena, ennakoinnissa ja ennaltaehkäisyssä sekä palveluiden kehittämisessä ja johtamisessa. Otamme tekoälyn avuksi niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoon, joita tarkastelemme kokonaisuutena. Tekoälyn avulla voimme parantaa palveluiden tuottamista ja tiedolla johtamista, mikä edistää esimerkiksi yksilöllisempää terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä.”