Tuomaristo: Vuoden digiteko voi olla pieni tai iso – pääasia on vaikuttavuus

”Startuppeja, jotka tulevat muuttamaan maailmaa”

Sarita Runeberg, Toimitusjohtaja, Maria 01

"Tänä vuonna Vuoden digiteko -kilpailussa on ensi kertaa mukana startup-kategoria. Itse startup-yritysten kanssa aktiivisesti työskentelevänä henkilönä katson erityisen kiinnostuneena tätä joukkoa: miten startup-ehdokkaiden ideat skaalautuvat, millainen kasvupotentiaali niillä on ja miten vastuullisuus on ideoissa otettu huomioon.

Suomalaiset startupit tähtäävät pääsääntöisesti maailmalle jo varsin varhaisessa vaiheessa. Ne eivät välttämättä tavoittele suomalaisia asiakkaita, eivätkä ole tunnettuja täällä. Siten startup-sarjan ehdokkaiden vaikuttavuuden määrittely voi olla haastavaa, ja sen kuvailemiseen kannattaa hakemuksessa panostaa.

Suomalaisilla startupeilla on hienoja innovaatioita, jotka tulevat vaikuttamaan ihmisten arkielämään merkittävästi. Toivon että näidenkin ehdokkaiden joukossa on yrityksiä, jotka tulevat muuttamaan maailmaa.

Startup-yrittäjien tavoitteena on nykyään yhä enemmän ratkaista aikamme isoja ongelmia – toki myös luoda kannattavaa liiketoimintaa. Startupeissa on myös monipuolista teknologista osaamista ja innovatiivisuutta. Tuomarina minusta on kiehtovaa nähdä, millaisia uusia ratkaisuja ehdokkaat ovat kehittäneet.

Toivon, että startupit osallistuvat rohkeasti Vuoden digiteko -kilpailuun. Uskon että kilpailussa myös startupeilla on mahdollisuus näyttää potentiaalisille asiakkailleen ja muulle yritysmaailmalle, miten upeita ratkaisuja niillä on!"

”Nyt surffataan tekoälyn aallolla”

Anni Ronkainen, hallitusammattilainen

"Olen pragmaattinen ihminen, joten minua eivät puhuttele suuret puheet vaan pienet teot. Vaikuttavuus on tärkeää. Esimerkiksi vastuullisuuden parissa voi piipertää intohimoisesti, mutta työ valuu hukkaan, jos vaikuttavuus jää puolitiehen. Palvelusta ei ole hyötyä, jos sillä ei ole käyttäjiä.

Tämän vuoden kisassa tekoäly on varmasti erittäin vahva teema, ja veikkaan, että se on kaikissa ratkaisuissa mukana tavalla tai toisella. Tämä on suoraa jatkumoa edellisten vuosikymmenten kehitykselle: 2000-luvulla sanottiin, että kaikesta, mistä voi tulla digitaalista, tulee digitaalista. 2010-luvun mottona oli ”mobile first”. Nyt on meneillään aalto, jonka keskiössä ovat data, tekoäly ja koneoppiminen.

Kehityksen kelkassa pysyminen on kriittisen tärkeää: jos tekoälyä ei saada olennaiseksi osaksi prosesseja, yrityksen kilpailukyky voi vaarantua. Kaiken pitää kuitenkin tapahtua tietoturvan ehdoilla: dataa ei voi huiskia mihin vaan, vaan sitä pitää kerätä, säilöä ja hyödyntää vastuullisesti.

Odotan tuomarointia suurella innolla ja toivon näkeväni ratkaisuja monilta eri aloilta kuten julkishallinnon, yksityissektorin ja kolmannen sektorin puolelta. Olen kisan päätyttyä varmasti viisaampi siinä, missä digitaalisuudessa nyt mennään!"

”Pienikin digiteko voi olla merkitykseltään suuri”

Juha Sihvonen Toimitusjohtaja, Atea Finland 

”Digitaalinen transformaatio yhteiskunnassamme etenee, ja digitaalisuus vaikuttaa meidän jokaisen arkeen. Siksi järjestämme Vuoden digitaalisin teko -kilpailun jo neljättä kertaa.

Kilpailuun tulevissa ehdotuksissa on aina heijastunut ajan henki, ja uskon, että tänä vuonna tekoäly tulee näkymään ehdokkaissa hyvinkin vahvasti. Emme kuitenkaan ole asettaneet osallistujille etukäteen rajaavia kriteerejä, vaan suhtaudumme kaikkiin ehdotuksiin avoimin mielin.

Erityisesti toivomme digiteoilta kuitenkin vastuullisuutta. Teko voi olla esimerkillinen vaikkapa ympäristön tai yhdenvertaisuuden kannalta, mutta tärkeintä on vaikuttavuus: pienikin digiteko voi olla merkitykseltään suuri, ja sillä voi olla positiivinen vaikutus monien ihmisten elämään.

Haluan rohkaista start upeja, yrityksiä ja julkisia organisaatioita osallistumaan ilman liiallista itsekritiikkiä. Kilpailumme tarkoitus on osoittaa, että hyviä, vastuullisia tekoja on paljon, ja että digitaalinen kehitys voi edetä myös pienin askelin.

Tuomareina tutustumme hakemuksiin ensin itsenäisesti ja sitten kokoonnumme yhteen valitsemaan finalisteja. On aina virkistävää kuulla muiden tuomareiden näkökulmia ja oivaltaa asioita, joita ei itse ollut tullut ajatelleeksi. Minulle kilpailuehdokkaisiin perehtyminen on uuden oppimista, antoisa tehtävä ja yksi työvuoteni kohokohdista.”

"Vastaanottajalähtöiset ja ymmärrettävät tarinat ovat tärkeitä"

Mukana tuomaristossa on Antti Isokangas, joka on pitkän linjan viestinnän asiantuntija. Antti on toiminut muun muassa viestintäkonsulttina, päätoimittajana, tietokirjailijana ja kouluttajana. Vuosina 2017–2022 hän työskenteli Kotipizza Groupin viestintä- ja vastuullisuusjohtajana. Antti on ollut mukana kirjoittamassa teoksia "Viherpesuopas – Miten merkitys muuttuu markkinoinniksi" (2022) sekä "Viherpesutalous – Näin markkinoit ja viestit vastuullisesti", joka ilmestyi elokuussa 2024.

“Odotan suurella mielenkiinnolla, millaisia töitä kilpailuun hakee mukaan ja millaisiin teemoihin puututaan. Yrityksiin kohdistuu entistä enemmän paineita toimia vastuullisesti kaikilta sidosryhmiltä: asiakkailta, yhteistyökumppaneilta, rahoittajilta ja omalta henkilöstöltä. Muun muassa EU:n Green Claims -direktiivi ja laajentuva raportointivelvollisuus muuttavat organisaatioiden tapaa toimia ja viestiä.

Ympäristövastuuseen on panostettu jo pitkään, mutta viime vuosina suomalaisissa yrityksissä on herätty myös sosiaaliseen vastuullisuuteen ja sen merkitykseen. Yhä useampi yritys ymmärtää kestävän liiketoiminnan ja siihen liittyvän viestinnän strategisen merkityksen ja hyödyntää sitä kilpailuedun lähteenä.

Digiratkaisut voi tavallaan jakaa kahteen ryhmään. Toiset auttavat itse konkreettisessa työssä ja ovat osa vastuullisuushankkeiden toteutusta. Tästä esimerkkinä yritysten ilmastojäljen laskeminen, joka on tullut helpommaksi digitaalisten ratkaisujen myötä.

Toinen luokka liittyy siihen, miten kyseisten digitaalisten ratkaisujen tuottamaa dataa hyödynnetään viestinnällisesti. Parhaassa tapauksessa yrityksen työn tuloksia voidaan seurata digitaalisesti ja viestiä työn tuottamia hyötyjä eri sidosryhmille entistä helpommassa ja ymmärrettävämmässä muodossa. On esimerkiksi mielenkiintoista nähdä, miten vastuullisuusraportointivelvollisuuden laajeneminen tulee vaikuttamaan siihen, miten yritykset pystyvät hyödyntämään mittaamisesta ja analysoinnista kertyvää dataa.

Olennaista on se, millainen on digitaalisten ratkaisujen ja tarinan kerronnan yhteinen sävel eli miten ratkaisujen aito hyöty saadaan läpinäkyväksi ja kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

Digitaalisissa ratkaisuissa on itse teknologian lisäksi tärkeää onnistua yksinkertaistamaan aito hyöty ratkaisua hyödyntävälle. Käytän tässä yhteydessä termiä smart casual. Kyseessä on siis keino miten kuivakkaan ja virallisen, juridisesti pätevän raportoinnin ja kuluttajamarkkinoinnin väliin tulee smart casual -ajattelu tekemään asioista helposti lähestyttäviä.

Kannustankin kaikkia lähtemään rohkeasti mukaan kilpailuun vastaanottajalähtöisten ja ymmärrettävien tarinoiden avulla.”

Vaikuttavien ratkaisujen innovointi vaatii usein prosessien uudelleenorganisointia ja tuotteistamista

Sanna Vainionpää, Director of Domain Strategy, Head of Maritime, Siili Solutions 

Sannalla on lähes 20 vuoden kokemus laajoista ja kansainvälisisistä digiliiketoiminnan, palvelumuotoilun, ja innovaatiokehityksen asiantuntija- ja johtotehtävistä. Hän on työskennellyt monenlaisilla toimialoilla kuluttajabrändeistä aina julkisen sektorin ekosysteemilähtöiseen palvelukehitykseen. Viime aikoina hän on keskittynyt meriliikenteen ja logistiikan toimialan liiketoiminnan johtamiseen sekä data- ja optimointiratkaisujen kehittämiseen.

”Olimme viime vuonna mukana Vuoden digiteko -kilpailussa ja silloin korostui vastuullisuus. Uskon, että tänä vuonna näemme laajempia, yleisluontoisempia ehdotuksia. Odotan, että näemme vahvemmin dataa ja generatiivista tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja etenkin start up -yrityksiltä.

Julkisessa kilpailukategoriassa toivoisin näkeväni ratkaisuja, jotka olisivat kansallisella tasolla vaikuttavia tekoja ja toisivat laajempaa hyötyä. Etenkin sote-puolella ratkaisujen hakeminen on ollut jo vuosia käynnissä, ja odotankin, että tältä puolelta voisi tulla yhteiskunnallisia ratkaisuja – tarpeita varmasti on.

Teknologiainnovaatiot ovat hienoja ja niitä tarvitaan. Arvostan kuitenkin sitä, että teknologiaa osataan hyödyntää yhdistämällä asioita oikein ja siten pystytään luomaan käytännönläheisiä sovelluksia tai ratkaisuja. Vaikuttavien ratkaisujen innovointi vaatii usein prosessien uudelleenorganisointia ja tuotteistamista. Toivoisinkin, että digitekojen käytettävyys osattaisiin miettiä järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti.

On tosi hienoa, että tällainen kilpailu järjestetään! Tämä on yksi tapa kannustaa toimijoita ja päättäjiä rakentamaan lisää innovaatioita ja viemään digitaalisia ratkaisuja eteenpäin. Parhaimmillaan ehdotukset ratkovat viennin ja tuottavuuden kannalta isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Uusien innovaatioiden avulla voimme parantaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja ratkoa globaaleja haasteita vastuullisuuden sekä ympäristötekojen näkökulmista. Onnistuneimmat ehdotukset ovat konkreettisia tekoja, joiden taustalta löytyy isompi kunnianhimoinen tavoite.”

Lisäksi Vuoden Digiteko -tuomaristossa mukana Mikko Heiskanen, kenraaliluutnantti, Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.