Huono-osaisuudella on osoite – ja digitaalinen karttapalvelu kertoo, missä se on
Diakonia-ammattikorkeakoulussa kehitetty Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu kertoo, missä päin maata tarvitaan kipeimmin palveluita ja tukea. Kartta näyttää tarkasti alueelliset erot, jotka muuten helposti hautautuvat keskiarvojen taakse. Tämä auttaa terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita strategisten valintojen tekemisessä.
”Jos tarkastelemme karttapalvelun avulla esimerkiksi Pohjanmaata, huomaamme, että ihmiset tuntuvat olevan siellä onnellisia kaikilla mittareilla. Ovatko syinä sitten ravitsemus, yhteisöllisyys ja pitkä historia eli ’kala ja kuorolaulu’, vai onko taustalla muitakin tekijöitä, kuten monenlaista yrittäjyyttä sekä monipuolinen elinkeinorakenne ja sitä kautta syntyviä työmahdollisuuksia”, pohtii psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveystieteen tohtori Varpu Wiens näyttäessään, kuinka Diakonia-ammattikorkeakoulussa eli Diakissa kehitettyä karttapalvelua käytetään.
Karttapalvelu on kaikille avoin, verkkoselainpohjainen työkalu, jossa erilaisia sosiaalisia ja terveydellisiä muuttujia käyttäen voi vertailla jopa postinumeron tarkkuudella eri alueiden asukkaiden elämää.
”Karttapalvelu on ennen kaikkea strategian apuväline: se auttaa päättäjiä, viranomaisia ja järjestöjä kohdentamaan palveluita sinne missä niitä eniten tarvitaan”, sanoo asiantuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri Joakim Zitting.
Karttapalvelun taustalla on käytetty monenlaisia mittareita. Taloudellinen ulottuvuus sisältää esimerkiksi täydentävän toimeentulotuen tarpeen ja päihde- ja mielenterveyshuollon kustannukset. Sosiaalinen ulottuvuus kartoittaa lastensuojelun tarpeen ja rikollisuuden. Inhimillinen ulottuvuus sisältää tietoja esimerkkejä pitkäaikaistyöttömyydestä ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä.
Sivusto on saanut paljon mediahuomiota, kun tiedotusvälineet ovat kertoneet sen pohjalta oman alueensa huono-osaisuustilanteesta. Mediaosumia on ollut lähemmäs 70. Sivustoa on käytetty useiden eri kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksissa, tutkimuksissa ja selvityksissä sekä koulutuksessa.
Tilastojen inhimillinen ulottuvuus
Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on yksityinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa sosiaali- ja terveysalan sekä kirkon ja tulkkauksen asiantuntijoita. Diakin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa yhtenä keskittymisen kohteena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kaventaminen. Huono-osaisuus Suomessa -karttapalvelu on osa tätä työtä.
”Jos esimerkiksi hyvinvointialueen päättäjä haluaa tietoa alueensa eri kuntien tilanteesta, hän voi tarkastella tilannetta karttapalvelun avulla. Jo yksinkertaisella haulla selviää, mikä alueen kunnista kaipaa huono-osaisuuden mittareilla akuutisti apua ja missä tilanne on parempi”, Varpu Wiens sanoo.
Hakua tarkentamalla saadaan erilaisia näkökulmia taustasyihin.
”Tällä tavoin kunta- tai hyvinvointialueen päättäjä saa tietoa vaikuttavien toimien taustaksi. Tai järjestö, kuten SPR, voi kohdentaa esimerkiksi ystäväpalvelua sitä eniten tarvitseville.”
Sosiaalinen eriarvoisuus kätkeytyy helposti tilastojen taakse, jos katsotaan vain hyvinvointialueiden tietoja. Paikallistason tiedot ovat tätä ennen puuttuneet, ja kuntien sisälläkin hyvin- ja pahoinvoinnin hajonta on suurta.
”On hyvin tärkeää tarkastella myös tekijöiden keskinäisiä riippuvuuksia ja huono-osaisuuden inhimillisiä ulottuvuuksia. Palvelu antaa selitystä myös sille, mitkä tekijät vaikuttavat toisiinsa. Jos puhutaan vaikkapa lastensuojeluntarpeesta, voimme tarkastella, mikä yhteys sillä on työttömyyteen tai vähäiseen koulutukseen”, Joakim Zitting sanoo.
”Esimerkiksi yleinen turvallisuus on yhteydessä moniin muihin sosiaalisiin mittareihin. Jos monia riskejä kasautuu samalle alueelle, kysymykseksi nousee, miten turvallisuutta tulisi tukea”, Varpu Wiens sanoo.
Karttapalvelu auttaa näkemään syy-seuraus-suhteita
”Usein sanotaan, että hyvinvointi kulkee Pähkinäsaaren rauhan rajaa pitkin. Joiltakin osin se pitää paikkansa, esimerkiksi Itä-Suomessa on paljon huono-osaisuutta. Mutta Lapissa on monia positiivisia kehityssuuntia. On luotu työpaikkoja ja hyvinvointia. Myös nuorisotyöttömyys on laskenut ja nuorten tilanne muutenkin kohentunut”, Joakim Zitting sanoo.
Huolestuttavia kehityskulkuja voi löytää vaikkapa tarkastelemalla jonkin yksittäisen kunnan tilannetta. Näin kävi eräässä Satakunnan kaupungissa, jossa media huolestui sivuston kuvaamasta huono-osaisuustilanteesta. Tässä sivuston välillinen vaikutus näkyy parhaimmillaan: asia nousi keskusteluun ja sai myös kunnan päättäjät pohtimaan syy-seuraussuhteita.
Palvelun ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2020, ja sen jälkeen tiimi – Wiens, Zitting ja Sakari Kainulainen – on jatkuvasti kehittänyt palvelua. Teknisestä työstä on vastannut Markus Kainu.
