Digitaalinen hoitopolku mahdollistaa uniapneahoidon jopa kolminkertaiselle potilasmäärälle
Uniapnea on yleistyvä kansantauti, joka hoitamattomana johtaa sydän- ja verisuonisairauksiin. Taysin Unipoliklinikalla kehitetty digitaalinen hoitopolku integraatiojärjestelmineen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja parantaa myös henkilöstön hyvinvointia, kun aikaa itse hoitotyöhön jää enemmän. Vuonna 2019 uniapneapotilaiden määrässä tapahtui nousupiikki.
”Meillä oli jo ennestään vaikeuksia potilasmäärän kanssa, mutta tähän piikkiin emme pystyneet varautumaan. Hoitotakuu ei toteutunut”, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Unipoliklinikan osastonhoitaja Minna Lavikko.
Taysin Unipoliklinikalla alettiin miettiä uudenlaisia ratkaisuja, joilla toimintaa saataisiin tehostettua ja potilasjonoja purettua. Hoitopolun kehittämistyötä oli mietitty jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt hoitopolun digitalisoiminen oli vietävä uudelle tasolle. Kantavina voimina kehittämistyössä toimivat Lavikko itse sekä ylilääkäri Hannele Hasala yhdessä koko unipoliklinikan henkilöstön kanssa.
Digipalveluilla tietoturvallisempaa asiointia
Ensimmäiseksi unipoliklinikan verkkosivuille laadittiin ohjausvideot, jotka katsomalla potilas saa tietoa uniapneasta sairautena ja oppii käyttämään uniapnean hoidossa käytettävää CPAP-laitetta. CPAP-laite on ainoa hoitokeino keskivaikean ja vaikean uniapnean hoitoon: se pitää nukkuvan potilaan hengitystiet auki ylipaineen avulla estäen näin unenaikaisia hengityskatkoksia. Videot katsottuaan potilas noutaa laitteen klinikalta. Hoidon videoaloitukset vähensivät klinikkakäynnin pituutta tunnista 20 minuuttiin.
Seuraavaksi hoidon seuranta siirrettiin verkkoon: vuosikontrollit toteutetaan potilaiden täyttämillä kontrollilomakkeilla Taysin sähköisen asiointipalvelun, OmaTaysin kautta. Nyt sairaanhoitaja ottaa yhteyttä potilaaseen vain, jos huolenaiheita ilmenee.
”Asiointi OmaTaysin kautta tehdään vahvasti tunnistautuneena, mikä parantaa myös tietoturvaa puhelimitse tai tekstivistillä asiointiin verrattuna”, Lavikko sanoo.
Potilas oli koko ajan kehitysprojektin keskiössä, ja videoaloituspotilaille tehdyn tyytyväisyyskyselyn tulokset kannustivat jatkamaan kehitystyötä.
Etäseurantadatan integraatio eliminoi inhimilliset virheet
Hoidon varauksiin, käyntien tilastointiin ja lähetteiden vastaanottoon otettiin avuksi myös robotiikkaa, jolloin rutiininomaisten tehtävien hoidosta säästynyt aika voitiin siirtää vaativampaan potilashoitoon. Taysin Unipoliklinikka on potilasmäärällisesti mitattuna sairaalan suurin poliklinikka, mutta henkilökuntaa on suhteessa vähän: yhdeksän hoitajaa, kaksi erikoislääkäriä ja vaihtelevasti erikoistuvia lääkäreitä. Samalla henkilöstömäärällä pystytään nyt hoitamaan enemmän potilaita, ja resursseja jää enemmän niille, jotka tarvitsevat enemmän apua hoidossaan.
”Kehittämistyö on parantanut myös henkilöstötyytyväisyyttä huimasti. Kaikki ovat saaneet osallistua kehittämistyöhön ja mielipiteitä on aidosti kuunneltu. Työt ehditään tehdä huolellisesti eikä ylitöitä kerry samaan tapaan kuin aikaisemmin”, sanoo Lavikko.
Merkittävä askel uniapnean hoitopolun digitalisoimisessa tehtiin vuonna 2022, kun Unipoliklinikan ja laitevalmistaja ResMed Finland Oy:n yhdessä kehittämä CPAP-laitteiden etäseurantadatan integraatio potilaskertomukseen otettiin käyttöön – ensimmäisenä maailmassa.
”Vastaavaa CPAP-laitteiden datansiirtoa potilastietojärjestelmään ei ole tietääksemme toteutettu missään muualla maailmassa, joten olemme olleet kehittämisen edelläkävijöitä”, Lavikko kertoo.
Aiemmin hoitaja tai lääkäri joutui avaamaan CPAP-laitteen etäseurantaohjelman ja siirtämään käyttötiedot potilastietojärjestelmään manuaalisesti. Inhimillinen virhemarginaali oli olemassa, ja itse työ oli mekaanista ja aikaa vievää.
”Dataintegraation avulla hoitotiedot siirtyvät nyt nopeasti ja virheettömästi etäseurannasta valmiiksi potilaskertomustekstiksi muutamalla hiiren klikkauksella. Koska CPAP-laite on myös etäsäädettävä, voimme täältä sairaalasta käsin näppäillä uudet säädöt laitteisiin, jos huomaamme sille tarvetta. Potilaan ei tarvitse lainkaan tulla paikan päälle poliklinikalle.”
Taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ekologisia vaikutuksia
Kehityshankkeen myötä hoitojonot on saatu purettua, ja nykyään hoitoon pääsee parhaimmillaan kahdessa viikossa. Hoitotakuu toteutuu kaikilla. Yhden hoitotapahtuman kulut ovat laskeneet 350 eurosta alle 150 euroon. Poissaolot töistä vähenevät, kun kontrollit hoidetaan etäpalveluiden kautta. Lavikon mukaan potilaat ovat erityisen tyytyväisiä siihen, ettei heidän tarvitse keskeyttää päiväänsä tullakseen klinikalle paikan päälle. Kun kulkemista paikasta toiseen ei tarvita, syntyy myös positiivisia ympäristövaikutuksia.
”Julkinen terveydenhuolto on käynyt läpi hurjan muutoksen viime vuosina, ja resurssit ovat vähissä joka puolella. Tällaisia tekoja tarvitaan, jotta selviämme – niin potilaat kuin hoitohenkilökunta”, Lavikko toteaa.
CPAP-laitteiden etäseurantadatan integraatio potilaskertomukseen on herättänyt kiinnostusta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Järjestelmää voidaan tulevaisuudessa toivon mukaan skaalata myös yli tautirajojen.
Myös Taysin Unipoliklinikan kehitystyö jatkuu – klinikan tehotiimin, Lavikon ja Hasalan luotsaamana.
”Terveydenhuolto Suomessa on edelleenkin aika vanhakantaista. Hullunrohkea on ehkä vähän vahva ilmaus, mutta me Hannelen kanssa emme pelkää epäonnistumista. Jos ei kokeile, ei voi koskaan onnistua”.
