Digitaalinen sote-keskus tarjoaa laadukasta hoitoa tasapuolisesti ja säästää rahaa
Tavoitteena oli luoda sosiaali- ja terveysalan palvelu, joka on nopea, ystävällinen ja edullinen, ja jonne asiakkaat rientävät ja ammattilaiset haluavat töihin. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Digitaalinen sote-keskus täyttää kaikki nämä kriteerit.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde avasi huhtikuussa 2023 Digitaalisen sote-keskuksen, joka toimii yhtenä sosiaali- ja terveyskeskuksena muiden joukossa. Saadut kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
”Jo nyt noin 20 prosenttia kaikista sote-keskusten käynneistä hoidetaan Digitaalisessa sote-keskuksessa ja määrät kasvavat kuukausittain. Asiakaspalautteidemme perusteella palvelu on nopeaa, joustavaa ja laadukasta”, kertoo Digitaalisen sote-keskuksen palvelualuejohtaja Katja Rääpysjärvi.
Hänen mielestään parasta on, että Pohde on kehittänyt digitaalisen sote-keskuksen palvelut tiiviissä yhteistyössä alueen kivijalassa toimivien sote-keskusten kanssa.
”Näin varmistamme hoidon jatkuvuuden. Tuli potilas asiakkaaksi mistä tahansa, häntä ei pallotella luukulta toiselle. Asiakkaan palvelu syntyy ensimmäisestä kontaktista alkaen ja voimme ohjata asiakkaan digipalveluista kivijalkapalveluihin – tai toisin päin. Tässä ratkaisumme eroaa hieman monen muun alueen digisotepalvelusta”, Rääpysjärvi kertoo.
Palvelun suosio on yllättänyt myös sen kehittäjät. Rääpysjärvi kertoo panneensa ilolla merkille, että yli 65-vuotiaita käyttäjiä on jo tuhansia ja yli 80-vuotiaitakin jo satoja. Suurin käyttäjäryhmä on työikäiset eli 18–64-vuotiaat. Palvelussa on panostettu myös siihen, että asiakas voi valtuuttaa toisen asioimaan puolestaan.
Helposti saavutettavat ja edulliset palvelut
Digitaalisen sote-keskuksen tärkein vastuullisuusnäkökulma on tasapuolisuus. Sen palvelut ovat yhtä helposti saatavissa, vaikka asuisi noin 220 000 asukkaan Oulun kaupungissa tai noin tuhannen asukkaan Merijärvellä – tai saaressa Hailuodossa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun sekä asiakkaiden että ammattilaisten matkustaminen vähenee.
Digitaaliseen sote-keskukseen pääsee tietoturvallisen OmaPohde-alustan kautta. Palvelu käynnistetään hoitajan kanssa chat-vastaanotolla, jonne ei tarvitse ajanvarausta. Chat on auki viikonloppuisinkin. Hoitaja ohjaa tarvittaessa eteenpäin esimerkiksi lääkärin etävastaanotolle.
”Asiaansa pääsee hoitamaan siis jo sunnuntaina eikä tarvitse odottaa maanantaiaamuun, jolloin kaikki palvelut perinteisesti ruuhkautuvat”, Rääpysjärvi vinkkaa.
Digitaalisen sote-keskuksen ensimmäisen vuoden tuloksia on seurattu tarkkaan. Niin päättäjiä kuin palvelun kehittäjiäkin yllätti positiivisesti tieto, että palveluja on tuotettu siellä lähes 50 prosenttia edullisemmin kuin perinteisissä kivijalkatoimipisteissä. Katja Rääpysjärvi muistuttaa kuitenkin, että molempia tarvitaan ja parhaimmillaan ne tukevat toistensa toimintaa.
Myös potilaat hyötyvät edullisuudesta. Digitaaliseen sote-keskuksen maksulliset lääkärin vastaanotot ovat 15 prosenttia halvemmat kuin tavallisessa sosiaali- ja terveyskeskuksessa.
Hyvä ratkaisu syrjäseutujen työvoimapulaan
Pohjois-Pohjanmaa on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin maakunta, ja siihen kuuluu 30 eri kuntaa. Alue tarvitsi uutta ajattelua sotepalveluihinsa, koska välimatkat ovat jopa satoja kilometrejä kuntien välillä. Syrjäisimmissä kunnissa oli todettu jo karvaasti, että niihin ei saa helposti töihin sosiaali- ja terveysalan alan ammattilaisia. Tässä Digitaalinen sote-keskus pystyy auttamaan nyt paljonkin.
”Palvelun saatavuus ei ole kiinni siitä, asuuko ammattilainen kyseisessä paikassa tai haluaako hän työskennellä siellä. Saamme nyt helposti hankittua sote-ammattilaisia palvelukseemme. Etätyömahdollisuus houkuttaa niin hoitajia kuin lääkäreitäkin”, Rääpysjärvi kertoo.
Digitaalista sote-keskusta kehitetään pienessä tiimissä diplomi-insinööri Katja Rääpysjärven johdolla. Muut ovat hoitoalan ammattilaisia eri puolilta maakuntaa. Kehitystyö tehdään pääosin etänä. Rääpysjärvi itse matkustaa noin 6 viikon välein Imatralta Ouluun ja viipyy viikon verran. Se tarkoittaa usein myös tiivistä maakuntakierrosta eri kuntiin. Hän pitää tärkeänä, että palveluja kehitetään niin, että soveltuvat kunkin kunnan tarpeisiin myös käytännössä.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen noin 420 000 ihmisestä nyt jo noin 75 prosenttia voi hankkia Digitaalisen sote-keskuksen palveluja. Tavoitteena on, että digisotepalvelut ovat kaikkien saatavilla vuoden 2024 loppuun mennessä. Palvelut tuotetaan osin hyvinvointialueen oman henkilökunnan voimin ja osin ostopalvelujen avulla.
