Minttu Sahlström (vas.) ja Lotta Forsström tutkivat koulun aulassa opettaja Tommi Savikon kanssa antureiden tuottamaa dataa.
Parempia oppimistuloksia, hyvinvointia, järkevämpää tilankäyttöä ja tukea päätöksentekoon. Tätä kaikkea Atean digitaalinen hyvinvointikonsepti Smart School tuo koulumaailmaan. ”Saimme Smart Schoolin avulla oppilaiden äänen esiin. Nyt tiedämme, mitä heille kuuluu”, tamperelaisen Wivi Lönnin koulun opettaja Tommi Savikko kertoo.
Tampereen kaupunki, Wivi Lönnin koulu
Musiikkiluokassa on kova meno jo aamusta. 7C-luokka soittaa Leevi and the Leavingsia ja musiikinopettaja Tomi Pelli hyppää mukaan bändin marimbansoittajarivistöön. Teuvo maanteiden kuningas ei tällä kertaa täräytä desibelejä kattoon. Sellaistakin on tässä luokassa tapahtunut.
Luokkahuoneen desibelitasoja seurattu reaaliaikaisesti koko kevään 2019 Atea Smart School -hyvinvointikonseptiin kuuluvalla anturilla.
”On hyvä, että desibelejä tarkkaillaan – jo ihan oman työhyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Musiikkiluokassa voisi toimia myös näyttö, jossa desibelimäärä näkyisi.”, 24 vuotta oppilaita musiikin maailmaan innostanut Pelli sanoo.
”Vaikka nuoret istuvat musiikintunneilla maksimissaan kolme tuntia viikossa, heillä on ulkona koko ajan napit päässä. Se käy kuulon päälle.”
Hyvinvointiteknologialla voi antaa palautetta sekunnissa
Perinteikäs Wivi Lönnin koulu Hämeenpuistossa on yksi Atean pilottikohteista, joissa testataan Atean digitaalista Smart School -konseptia. Tavoitteena on parantaa oppilaiden ja koulun henkilökunnan hyvinvointia ja oppimistuloksia sekä hyödyntää koulun tiloja nykyistä paremmin.
Pilotissa on ollut mukana 40 oppilasta ja kaikki opettajat. He ovat vastanneet päivittäin erilaisiin kysymyksiin kännykkäsovelluksella, yksinkertaisimmillaan valitsemalla omiin tuntemuksiin sopivan hymynaaman.
”Vastaaminen hoituu sekunnissa”, musiikinopettaja Pelli toteaa.
Oppilailta on kysytty muun muassa koulussa viihtymisestä, kiusaamisesta ja nukkumisesta. Opettajat ovat vastanneet työssä jaksamiseen ja opettamiseen liittyviin kysymyksiin.
”Vastauksia on tullut paljon, ja niistä on otettu monta koppia”, pilottia vetänyt matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Tommi Savikko sanoo. Päivittäin vaihtuvat ammattipedagogien luomat kysymykset liittyvät vapaa-aikaan, koulunkäyntiin ja liikkumiseen.
”Meille on muun muassa selvinnyt, että oppilaiden mielestä he eivät pääse osallistumaan riittävästi koulun sääntöjen tekemiseen. Olemmekin sopineet jo syksyksi päivän, jolloin säännöt käydään kaikkien luokkien kanssa läpi.”
Savikosta Smart School mahdollistaa myös työnantajalle oivan tavan tutkia opettajien työhyvinvointia.
”Työssä jaksaminen on tärkeää ja tällä konseptilla päästään asioihin rivakasti kiinni. Nykyään opettajilla on omia palautekeskusteluja vain kerran vuodessa. ”
Nyt tarkkaillaan oppimisympäristön huoneilman laatua
Smart Schoolissa mitataan myös huoneilman hiilidioksiditasoa, kosteutta ja lämpötilaa sekä tilojen käyttöastetta päivä- ja kuukausitasolla. Wivi Lönnin koulussa niitä mittaavat anturit asennettiin biologian sekä teknisen- ja tekstiilityön luokkiin.
”Tämä on vaativa ympäristö – suojeltu kohde, jossa on puolen metrin paksuiset seinät. Ja silti anturit toimivat hyvin. Jännä havainto oli, luokkien ilma on todella kuivaa. Ilmankosteus alkaa kasvaa vasta kun ryhmä menee luokkaan”, Tommi Savikko sanoo.
Tätä tietoa olisi Savikosta hyvä hyödyntää, sillä kuiva ilma ei tee hyvää opettajan äänelle. Jotkut opettajista käyttävät tunneilla apuna jopa mikrofonia ja kaiutinta, kun ääni on mennyt.
”Pitäisiköhän harkita ilmankosteuden lisäämistä”, Savikko pohtii.
Koulun väeltä sekä antureista saatu data analysoidaan Atean digitaalisella palvelualustalla. Lopputulos näkyy pääaulassa, jossa oppilaat voivat seurata hyvinvointiasioita ja huoneilman kuulumisia suurelta infonäytöltä. Opettajilla on oma näyttö opettajainhuoneessa.
Iloisia IoT-uutisia nuorten maailmasta
Savikko on innoissaan Smart Schoolin positiivisista löydöksistä. Murrosikäisten ilmeistä kun ei aina tiedä, miten he oikeasti voivat.
”Smart School mittaa tosi hienosti kouluviihtyvyyttä ja kuulumisia. Ilman sitä emme tietäisi, että nuoria halataan joka päivä ja valtaosalla menee kotona hyvin.”
Kysymyspatteristoon kuuluu kysymyksiä kuten: Onko sinulla aikuinen, jonka kanssa voi olla?
Oletko halannut tänään ketään? Harrastitko eilen liikuntaa? Tunnetko voivasi olla itsesi?
Kännykkäsovellus oli helppo asentaa ja nopea vastata, kiittelevät Minttu Sahlström (vas.), Lotta Forsström ja Oiva Riihelä.
”Sovellus on hyvin tehty. Ja jos ei jaksa keskittyä, hymynaama on onnistunut vastausvaihtoehto”, kasiluokkalainen Minttu Sahlström kiittelee.
Hänestä on kiva, että hyvinvointia mitataan joka päivä. Eniten hän innostuu Smart Schoolin tavasta udella tuntemuksia; Miten voit? Oletko väsynyt? Pystytkö keskittymään?
”Tämä olisi monelle murrosikäiselle kätevä juttu. Teini-ikäisen mieliala vaihtelee, ja se vaikuttaa koulunkäyntiin. Itse havahduin siihen, että olenko oikeasti aina näin väsynyt ja stressaantunut”, Minttu pohtii.
Hänestä olisi mukava nähdä pidempi visuaalinen raportti omista tuntemuksistaan. ”Pystyisi sitten vähän tulkitsemaan, mikä tunnetilaan on vaikuttanut.”
Mintun ystävälle, Lotta Forsströmille paras ja hyödyllisin kysymys liittyi aamiaisen syömiseen. ”Se oikeasti herätti minut. Olen yrittänyt pitää terveellistä elämäntyyliä yllä ja keskittynyt koulunkäyntiin, mutta tajusin, että olen laiminlyönyt ruokailua aamiaisen osalta, ja se täytyy korjata.”
Molempia tyttöjä kiinnostaa myös antureiden mittaamat asiat. Siis mikä ilman raikkaudessa joskus mättää ja miten se haittaa. ”Olen pohtinut huoneen lämpötilan vaikutusta omaan keskittymiseen”, Minttu sanoo.
Samaa kertoo seiskaluokkalainen Oiva Riihelä. Hän seuraa tarkasti ilmanlaatua ja kuinka virkeä itse on. ”Olen kyllä yleensä aika virkeä. Lämpiminä päivinä olo on vähän tuskallisempi.”
Opettaja Tommi Savikosta Smart School olisi tulevaisuudessakin mukava lisätyökalu kouluun. ”Eihän siitä ole kuin hyötyä. Seuraava kehitysaskel voisi olla hälytys, jos luokassa tulee huonoja vastauksia. Pääsisimme nopeammin lasten ongelmiin kiinni.”
Myös Lotalla ja Mintulla ideoita jatkosta lentää. Opettaja lähettääkin tytöt lähiluokkaan kehittelemään niitä lisää ja kirjaamaan ne ylös, jotta ne voi lähettää eteenpäin vaikkapa seuraavan opetussuunnitelman tekijöille. Parasta oppimista ja Smart Schoolia kerrassaan!
Digitalisaatio tekee koulupäivästä paremman
Atean Smart School -konsepti on käytössä jo viidessä koulussa eri puolella Suomea. Wivi Lönnin kouluun räätälöity pilotti on osa Euroopan aluekehitysrahaston ja Uudenmaan liiton rahoittamaa Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen Tampereen kaupungin osatoteutusta.
”Haluamme helpottaa hyvinvointiteknologialla koulujen arkea. Kun rehtorit ja opettajat saavat tehokkaan työkalun oppilaiden hyvinvoinnin arvioimiseen, voi koulupäivästä rakentaa systemaattisesti paremman. Smart School vie tiedolla johtamisen ja päätöksenteon kouluissa aivan uudelle tasolle. Konseptimme toimii yhtä hyvin peruskoulussa kuin korkeakouluissakin”, Atean Head of Educational Services Janne Konttinen sanoo.
”Koska Smart Schoolin avulla palaute ja sen analysointi on reaaliaikaista, muutosta kaipaaviin oppimisympäristön ja työhyvinvoinnin osa-alueisiin pystytään tarttumaan nopeammin. Näin oppimistulokset ja hyvinvointi paranevat. Lisäksi rehtorit ja sivistystoimen johtajat voivat tehdä päätöksiä mutun sijaan faktaan perustuen”, Atean Digital Transformation Business Owner Mikko Vesin kertoo.
Smart School -konsepti on rakennettu vastaamaan koulumaailman muutoksiin uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) tueksi. Analytiikkaan käytetään Microsoftin Azure-pilvipalvelua ja visualisointiohjelmisto Power BI:tä. Luokkahuonetyöskentelyssä käytössä on Office 365.
