Kun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta alettiin rakentaa vuonna 2021, olemassa oli vain Y-tunnus ja tyhjä pankkitili. Vuoden 2023 alkaessa kymmenen kaupunkia kattavan, 9 000 sote-ammattilaista työllistävän ja puolta miljoonaa suomalaista palvelevan hyvinvointialueen ICT-infra oli valmiina tositoimiin.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Länsi-Uusimaa
Hyvinvointialueiden transformaatio on Suomen ICT-historian suurin urakka. Vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneet 21 aluetta on synnytetty hyvin erilaisista lähtökohdista tiukalla aikataululla. Osalla hyvinvointialueista – kuten Pirkanmaalla – on taustallaan sairaanhoitopiirit, jolloin tarvittavaa infrastruktuuria on ollut jo valmiina. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella taas toimintaa alettiin valmistella lokakuussa 2021 lähes nollasta. Hyvinvointialueeseen kuuluvat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori, Hanko, Lohja, Vihti ja Karkkila. Alueella asuu noin puoli miljoonaa ihmistä, ja se on Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen.
”Hyvinvointialueemme koostuu kymmenestä hyvin erilaisesta kunnasta, joilla ei ole ollut mitään aiempaa yhteistä sote-organisaatiota. Kunnilla on toki omat tietoliikenneverkkonsa, mutta muuten aloitimme ICT-infran rakentamisen käytännössä tyhjästä”, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ICT-projektijohtaja Markus Lundell taustoittaa.
”Myös alueemme sirpaleisuus luo aivan omanlaisiaan haasteita: puolet alueemme asukkaista on espoolaisia. Espoossa on yli 4 000 työasemaa ja Siuntiossa 80. Meidän onkin pidettävä huolta siitä, että myös pienemmät kunnat saavat riittävästi tukea, huomiota ja tietoa, etteivät ne koe jäävänsä suurempien varjoon”, hän jatkaa.
Tuhansia laitteita, 36 eri potilastietojärjestelmää
Olipa lähtöasetelma millainen tahansa, hyvinvointialueiden ICT-infrastruktuurin rakentaminen on valtava urakka. Yhtenäistä, tehokasta ja toimivaa kokonaisuutta ei rakenneta sormia napsauttamalla. Pelkästään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee noin 9 000 ihmistä, joilla on käytössään noin 7 500 työasemaa ja 8 700 mobiililaitetta. Ne kaikki pitää saada uuden hyvinvointialueen järjestelmien piiriin, minkä lisäksi osa laitteista vaihdetaan uusiin.
Tässä työssä hyvinvointialueen tärkeitä kumppaneita ovat Kuntien Tiera ja Atea Finland, jotka ovat mukana niin ICT-infran rakentamisessa kuin jatkossa sen ylläpitämisessäkin.
”Kyseessä on massiivinen kokonaisuus, johon kuuluu laitteiden, palvelimien ja palvelinsalien hankkimisen ja rakentamisen lisäksi tuhansien käyttäjätunnuksien, tunnistetietojen ja rekisterien siirto uuden organisaation piiriin. Näin mittavassa hankkeessa tarvitaan asiantuntevia kumppaneita ja käsipareja satojen yksittäisten projektien läpiviemiseen”, Markus Lundell kuvailee.
”Kun aloitimme hyvinvointialueemme rakentamisen vain reilu vuosi sitten, meillä oli vain Y-tunnus ja nolla euroa tilillä. Kumppaneidemme avulla olemme kuitenkin päässeet hienosti eteenpäin, ja jo yli puolet työasemista on nyt asennettu." Työ jatkuu edelleen, mutta tilanne on kuitenkin jo vuoden alusta ollut riittävän hyvä.
Koska Länsi-Uudenmaan alueella ei ole ollut sairaanhoitopiiriä, kunnissa on käytössä poikkeuksellisen monta – yhteensä 36 – potilastietojärjestelmää. Tavoite on keskittää niissä olevat tiedot pienempään määrään järjestelmiä.
”Tavoite on mahdollista saavuttaa – ja mitä pikemmin siihen päästään, sen parempi. Tämänhetkinen tilanne ei ole tehokas eikä mielekäs käyttäjille. Järjestelmäviidakossa navigoiminen on työntekijälle hankalaa ja vie aikaa esimerkiksi potilastyöltä.”
Tukea ja joustoa kumppaneilta
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue liittyi Kuntien Tieran omistajaksi 2021. Näin Kuntien Tierasta saatiin kumppani hyvinvointialueen IT:n rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue oli myös liittynyt Tiera Verkkokauppa plus -puitesopimukseen, jonka kautta pystyttiin hankkimaan valmiiksi kilpailutettuja ICT- laitteita ja -palveluita. Tämä mahdollisti projektien käynnistämisen ja toteuttamisen mahdottomalta tuntuvalla aikataululla.
”Tämänkaltaisissa nopeatempoisissa muutosprojekteissa hankintojen sujuvuus on kaiken a ja o. Nyt voimme tehdä ICT-laitehankintamme suoraan Tiera Verkkokauppa plussasta. Jos emme olisi lähteneet Kuntien Tieran osakkaaksi ja liittyneet Tiera Verkkokauppa plus -puitesopimukseen, kilpailuttaisimme todennäköisesti edelleen eri palveluita”, Markus Lundell tuumii.
Vuodenvaihteen jälkeen Tiera Verkkokauppa plus otettiin koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen henkilöstön käyttöön. Henkilöstö tilaa itse vakiotuotevalikoimasta omiin työtehtäviin parhaiten sopivat laitteet. Myös Kuntien Tieran ylläpitämä IT-tuki laajenee jatkossa työntekijöiden käyttöön.
”Tähän saakka eri järjestelmien migraatio ja koko ICT-transformaatio on onnistunut aikataulu lähtökohtiin nähden riittävän hyvin. Kuntien Tieran ja Atean kanssa yhteistyö on ollut sujuvaa. Ilman kumppaniemme apua ja tukea emme olisi saaneet näitä projekteja käyntiin nopealla aikataululla.”
ICT on keskeinen osa hyvinvointialueiden turvallisen käynnistymisen kokonaisuutta. Työntekijöiden ja asiakkaiden tietoturvallinen tunnistautuminen, alueen sisäinen ja ulkoinen viestintä, organisaation sisäiset prosessit sekä varsinainen potilastyö vaativat toimivaa tietotekniikkaa ja -liikennettä.
”Ilman toimivia järjestelmiä, tietoverkkoa, infra- ja tukipalveluita hyvinvointialue ei voisi mitenkään käynnistyä. Jos hyvinvointialue olisi talo, olisi ICT-infra sen perusrakenteet. Sisustus ei ole vielä valmis, mutta asukkaat voivat jo muuttaa sisälle.”
Apua uusille hyvinvointialueille
Atea Finland Oy voitti Kuntien Tiera Oy:n Tiera Verkkokauppa plus -puitesopimuksen kilpailutuksen tammikuussa 2022. Uusi puitesopimus on kilpailutettu erityisesti hyvinvointialueille, joilla on edessään merkittäviä IT-hankintoja. Tiera Verkkokauppa plus tarjoaa Tiera Verkkokaupan tavoin hyvinvointialueille ja kuntatoimijoille yhdellä sopimuksella monipuolisen ICT-hankintakanavan. Laajojen tuote- ja palveluvalikoimien lisäksi se tarjoaa asiakkailleen kilpailukykyiset hinnat koko sopimuskaudelle.
