Kuvataiteen oppitunti on juuri alkanut, ja opettaja Riina Riutankoski pyytää kolmasluokkalaisia kaivamaan iPadit laukuistaan. Heidän tehtävänään on suunnitella sarjakuva.
Riutankoski näyttää ensin mallia omalta laitteeltaan ja pyytää sitten oppilaitaan aloittamaan itsenäisen työskentelyn. Hän kannustaa myös yhteistyöhön: ”Jos jokin ei onnistu, kysykää neuvoa kaverilta.”
”Nykylapset ovat näppäriä. Jo ensimmäisen pilotin aikana oppilaat alkoivat hämmästyttävän nopeasti soveltaa iPadin eri ohjelmistoja ideoidensa toteuttamiseen.”
Riutankoski on ollut opetuksen pedagogisessa kehittämisessä alusta asti. Hän oli myös iPadien pilotoinnissa mukana, kun niitä lähdettiin kokeilemaan yhtenä vaihtoehtona pedagogisen muutoksen mahdollistajana. Hänen opettamansa kuudesluokkalaiset olivat yksi ensimmäiseen kokeiluun osallistuneista kolmesta luokasta keväällä 2013.
”Olemme koko pilotin ajan vaihtaneet kokemuksia opettajien kesken ja suunnitelleet iPadien opetuskäyttöä tukemaan pedagogisia ratkaisujamme. Kun on monta ihmistä miettimässä yhdessä, tulee parempia ideoita. Olemme saaneet koululta paljon tukea ja resursseja”, Riutankoski kertoo.
Vastaanottajista tiedon etsijöiksi
”Oppilaan rooli on paljon aiempaa aktiivisempi.”
Tuntia ei ole kulunut viittäkään minuuttia, kun ensimmäinen oppilas tulee kysymään Riutankoskelta, voiko tehdä tehtävän toisella tavalla.
Takana ovat ne ajat, kun opettaja puhui ja oppilaat vain kuuntelivat passiivisesti. Nykyään opetuksessa pyritään siihen, että oppilas kehittyy myös niissä asioissa, joita on vaikea opettaa luennoimalla. Näitä ovat esimerkiksi ryhmätyötaidot, medianlukutaito sekä kyky etsiä, hallita ja jakaa informaatiota muille.
SYK:n apulaisrehtori Sampo Lokki kertoo opetusmenetelmien muuttuneen melkoisesti 5–10 viime vuoden aikana.
”Opettajat suunnittelevat opetuksensa yhdessä ja opetus perustuu oppilaiden aktiiviseen osallistamiseen. Opetusteknologia mahdollistaa opetuksen yksilöllistämisen ja tiedon jakamisen sekä työskentelyn yhdessä.”
Lokin mukaan iPadien käyttö on edistänyt opetuksen uusien tavoitteiden toteutumista SYK:ssa.
Pilottiin osallistuneiden oppimistulosten vertailussa ei ollut eroa verrokkiryhmään nähden, mutta innostus opiskeluun kasvoi. Taulutietokoneiden avulla oppilaat voivat etsiä tietoa, asettaa omia tavoitteitaan, ilmaista itseään entistä monipuolisemmin ja arvioida onnistumistaan. Oppilaan rooli on paljon aiempaa aktiivisempi. Se nostaa motivaatiota.”
SYK hankki iPadit palveluna
Neljän ja puolen vuoden pilotoinnin jälkeen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu päätti hankkia henkilökohtaisen iPadin kaikille peruskoululaisille. Laitteiden ostamisen sijaan SYK halusi digitaaliset työvälineet palveluna ja kuukausittaisella laskutuksella. Atean kanssa tehty sopimus pitää sisällään niin laitteiden toimituksen, esiasetukset kuin mahdolliset korjauksetkin.
”Taulutietokoneiden hyödyntäminen opetuksessa on ollut sekä SYK:lle että Atealle uusi kokeilu. Nykyinen toimintatapa onkin syntynyt erehdysten ja oivallusten kautta”, Sampo Lokki sanoo.
”Palvelumallin isoin etu on sen joustavuus. Jos esimerkiksi markkinoille tulee uusi laite tai pedagogisesti parempi ratkaisu, voimme nyt vaihtaa siihen helposti.”
Kysy lisää
Janne Konttisen vastuulla on opetukseen ja oppimiseen liittyvien palveluiden suunnittelu ja johtaminen. Hänen erityisosaamistaan ovat kaikki koulun digitalisaatioon liittyvät asiat. Jannen toimialuetta on koko Suomi.