Turun yliopistollisen keskussairaalan, Åbo Academyn ja Turun Yliopiston omistaman tutkimuslaitoksen järjestelmäasiantuntija Rami Mikkola
Keltaiset kyltit varoittavat säteilystä. Suojapukuihin ja -naamareihin pukeutuneet radiokemistit hääräävät futuristisilta näyttävien laitteiden ympärillä. PET-keskus sijaitsee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa, alle kahden kilometrin päässä Aurajoen rannasta.
Kaksimetristen betoniseinien ja -ovien sisäpuolella neljä hiukkaskiihdytintä tuottaa radioaktiivista merkkiainetta, joka pian lasketaan Turun PET-keskuksessa tutkittavan potilaan verenkiertoon.
Kun radioaktiivinen aine hajoaa vieraan elimistössä, se synnyttää positroneja eli elektronin antihiukkasia. Nämä törmäävät elimistön elektroneihin. Materia ja antimateria tuhoavat toisensa ja jäljelle jää pelkkää energiaa – tarkemmin sanottuna kaksi vastakkaisiin suuntiin ampaisevaa gammasädettä.
Gammasäteiden alkupiste saadaan selville positroniemissiotomografiaksi (PET) kutsutulla kuvantamismenetelmällä. Kuvauksen avulla tutkittavan ihmisen elimistön toimintaa ymmärretään paremmin.
Turun yliopistollisen keskussairaalan, Åbo Academyn ja Turun Yliopiston omistaman tutkimuslaitoksen järjestelmäasiantuntija Rami Mikkola kertoo, että PET-keskuksessa tehdään vuosittain yli viisi tuhatta tutkimusta.
”PET-kuvauksen avulla voidaan tutkia esimerkiksi syöpien levinneisyyttä tai aivojen toimintaa. Noin 3500 meillä tehdyistä tutkimuksista on sairauksien hoitoon liittyviä ja loput tieteellistä tutkimusta.”
Gammasäteily paljastaa syöpäkasvaimen
PET-kuvauksessa radioaktiivista merkkiainetta sisältävä potilas asettuu selälleen sängylle, joka liu’utetaan valtavan, donitsin muotoisen kameran lävitse. Potilaan elimistöön laskettu radioaktiivinen aine muistuttaa jotakin elimistölle tuttua ravinnetta ja hakeutuu tätä ravinnetta hyödyntäviin elimistön osiin. PET-kameran avulla merkkiainekeskittymät havaitaan lisääntyneenä gammasäteilynä.
”Esimerkiksi syöpäkasvaimet käyttävät paljon energiaa ja niiden levinneisyyttä voidaan tutkia sokeria muistuttavan merkkiaineen avulla”, Mikkola kertoo.
Yleensä PET-kuvaus kestää kymmeniä minuutteja. Monimutkaisemmat tutkimukset, joissa kartoitetaan esimerkiksi aivojen toimintaa tai syövän levinneisyyttä, voivat kestää tunteja. Kun kuvaus on ohi, PET-kameroiden keräämästä datasta tuotetaan tietokoneella kuva, jota lääkärit ja tutkijat voivat hyödyntää työssään.
”Data ei vanhene, vaan sitä on tarkoitus säilyttää pitkälle tulevaisuuteen, sillä uusien metodien kehittyessä sitä voidaan tutkia uusin keinoin.”
Tekoäly on päässyt jo tositoimiin
Turun PET-keskus tuottaa vuosittain kymmenen teratavua raakadataa. Se asettaa kovat vaatimukset käytetylle levyjärjestelmälle. Kun vanha järjestelmä alkoi kasvavien tiedostomäärien myötä takkuilla, Mikkola kilautti välittömästi Atean tutulle konsultille.
”Olemme tehneet Atean kanssa yhteistyötä jo viidentoista vuoden ajan. He tuntevat toimintamme ja osaavat ehdottaa meille sopivia vaihtoehtoja. Valitsimme uudeksi levyjärjestelmäksemme HPE Nimble Storagen, jonka korkea suorituskyky yllätti. Hintakin oli kohdillaan.”
Järjestelmään liitettiin myös sen käyttöä helpottava Infosight-tekoälysovellus, joka ilmoittaa etukäteen mahdollisista pullonkauloista ja ongelmatilanteista. Tekoäly on päässyt jo kerran tositoimiin.
”Kun vaihdoimme kontrolleria, yhden laitteen lämpötilasensorit sekosivat. Uusi järjestelmä havaitsi tilanteen ennalta Infosightin avulla ja otti meihin yhteyttä. Tekoälysovelluksen avulla voimme tunnistaa mahdolliset orastavat ongelmat ja pullonkaulat”, Mikkola kertoo.
Toimintavarmuus on huippuluokkaa
Onnistuneet kuvaukset ovat onnistuneen hoidon edellytys. PET-keskuksessa koko IT-infrastruktuurin on toimittava saumattomasti. Atean ratkaisumyyjä Samuli Saarinen kertoo, että HPE Nimble Storage sopii erityisesti korkeaa toimintavarmuutta tavoitteleville organisaatioille.
”Kyseessä on äärimmäisen luotettava levyjärjestelmä. Uptime, eli aika, jolloin sen voidaan luvata olevan käytettävissä, on aivan huippua tässä kokoluokassa. Siksi se sopii erinomaisesti sekä pieniin että suuriin virtuaaliympäristöihin, joissa jatkuvuuden turvaaminen on erityisen tärkeää.”
”Järjestelmä on myös joustava. Sen avulla on mahdollista rakentaa tarvittaessa hybridiratkaisu, jossa osa datasta tallennetaan paikallisesti ja osa ulkoiseen pilveen”, Saarinen lisää.