Digitalisaatio. Painatko jarrua vai kaasua?

Puhelimet, tietokoneet ja tabletit ovat esimerkiksi jo pitkään kuunnelleet, mitä sanomme. Ne osaisivat varsin hyvin tulkita toiveemme tai tietomme eteenpäin liiketoimintajärjestelmille. Silti käytämme yllättävän vähän puheohjausta hyödyksi. Samaan aikaan keinoäly voisi käyttää näkö- ja muitakin aisteja puolestamme. Monet asiat, jotka vielä lähimenneisyydessä olivat scifiä, ovatkin nyt totta ja käytettävissä, jos vain osaamme omaksua uutta. Miten pääsisimme matkustajan paikalta kuskin jakkaralle?

Perinteinen IT antaa tietä digitalisaatiolle

Teen työkseni päivittäin nykyajan kehityksen strategiatyötä erilaisissa asiakasympäristöissä ja olen huomannut, kuinka viime vuosien aikana koko perinteisen IT-ympäristön periaatteet ovat muuttuneet täysin. Tänä päivänä on yleistä, että suhteellisen suurikin organisaatio voi asettaa tavoitteeksi luopua kokonaan perustietotekniikan IT-infrastruktuurin ylläpidosta omissa tiloissaan. Infrastruktuuria ylläpitää ja päivittää suoraan järjestelmää tuottavan tahon palveluorganisaatio. Yhteistyökumppaneita on nykyään väkisinkin lukuisia, ja tieto on jakautunut jopa maantieteellisesti eri toimittajien konesaleihin. Perinteisen IT-osaston tulee omaksua organisaatiossa uusi rooli nykyajan hallintatoimistona, joka osallistuu liiketoiminnan kehitykseen kiinteästi. 

Liiketoiminnan tavoitteet etusijalle

Selvää on, että digitalisaatio on tämän päivän IT. Liiketoiminnan kehityksessä ei voida mitenkään sivuuttaa sitä, että menestynyt ja kilpailukykyinen organisaatio on ottanut koppia nykyajan työtavoista ja tiedolla johtamisen kulttuurista. Niinpä siis suosittelen rohkeasti käyttämään kaasua jarrun sijaan, kun tässä kehityksessä pyritään mutkista suoralle. Perinteiseen kehityspolkuun nähden askeleet voivat tuntua välillä suurilta, mutta joka askeleella hyvin laadittu kehityspolku toteuttaa sille asetettuja tavoitteita. Tavoitteille pitää aina olla asetettu selkeät, toiminnalliset mittarit jotta edistystä voidaan havaita.

Selkeä toiminnallisiin mittareihin ja niiden seuraamiseen perustuva tiekartta on välttämätön. Sen onnistunut laatiminen vaatii monesti organisaatioissa muutoksia perinteisessä IT-ajattelumallissa. Digitalisaatio on erottamaton osa liiketoiminnan kehitystä ja sen kehityksen omistajuus tulee olla liiketoiminnan johdolla. Kokonaisarkkitehtuuriajattelu taas on ymmärrettävä johdon prosessina. Kokonaisarkkitehtuuriprosessin käynnistämisessä on tärkeää, että ei tehdä projektia vaan jatkuva osa johtamista.

Kuoppa kehityksen tiellä? Aja vierestä ohi

Liiketoiminnan kehittämiseen laadittua toiminnallista kehityspolkua toteuttaessa usein huomataan, että matkalla on jokin tärkeä järjestelmä tai kokonaisuus, joka nykyisessä elinkaarensa vaiheessa ei tue kehityspolkumme toteutumista sellaisenaan. Muutoksen avain ei ole kaiken vanhan hylkäämisessä, vaan käytettävyyden, hyötyjen ja käyttäjäkokemuksen kehittämisessä.

Kun suunnitelma on riittävän selkeä, voimme asettaa näiden ongelmien ratkaisemiselle arvon. Harvoin ongelma on ainutlaatuinen, ja sen ratkaisemiseksi on todennäköisesti joku jo jossain tehnyt töitä. Ratkaisu voi olla esimerkiksi tuoda järjestelmän julkaiseminen nykyaikaan virtualisoinnin keinoin. Hyväksi havaittu perinteinen osa IT-kokonaisuutta on monesti tärkeää pitää kehityksessä mukana.

Jeesiä tarjolla

Strategiakonsulttina minä ja tiimijäseneni olemme mukana päivittäin tilanteissa, joissa perinteistä IT johtamisen mallia kehitetään nykyajan vaatimusten mukaisesti kohti kokonaisarkkitehtuuria. Näemme käytännössä mikä toimii ja miten päästään saavuttamaan tehokkaasti tuloksia. Arkkitehtuurityön omistajuus ja keskeiset toiminteet on hyvä olla organisaation omissa käsissä, mutta hallinnan uudistamisessa ja kehityksen sparrauksessa uskallan luvata, että tiimimme kokeneen konsultin apu on erinomainen katalysaattori kohti reipasta kehitystä.