Opetusteknologiat ja tekoäly: Uusia näkökulmia opetukseen
Digitaalinen oppiminen ja teknologian käyttö ovat olleet viime vuosina koulutusalan keskeisiä puheenaiheita. Erityisesti tekoälyn rooli opetuksessa on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua. Digitaalisten laitteiden ja ruutuajan lisääntyminen on tuonut mukanaan haasteita opetukselle. Miten varmistaa, että teknologia tukee oppimista eikä haittaa sitä? Entä miten opettajat voivat hyödyntää tekoälyä pedagogisesti perustellulla tavalla?
Educational Consultant
Opetus ja sen digitalisaatio on puhuttanut PISA-tutkimustulosten jälkeen poikkeuksellisen paljon. Lähes kaikissa puheenvuoroissa laskevat tulokset johtuvat enemmän tai vähemmän luokkahuoneen digitaalisista laitteista ja ruutuajasta. Opettajana tunnistan tämän haasteen. Oppilaat käyttävät laitteitaan jatkuvasti ja päivittäinen ruutuaika lähentelee valveillaoloaikaa. Tästä seuraa mm. levottomuutta, väsymystä, ahdistusta sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireilua. Kaikki ovat omiaan tuomaan haasteita oppimiseen ja ylipäätään koulussa olemiseen.
Pedagogisesti perusteltu teknologian käyttö
Keskustelussa on kuitenkin turhan usein unohdettu laitteiden pedagogisesti perusteltu käyttö ja sekoitettu se oppilaiden laitteiden viihdekäyttöön. Laitteiden käytöllä ja sen vaikutuksilla on iso ero, käytetäänkö laitetta tiedon hakemiseen/rakentamiseen vai sosiaalisen median syövereihin sukeltamiseen. Toinen edistää oppimista ja toinen ei.
Joissakin puheenvuoroissa on vaadittu teknologian käytön vahvaa rajoittamista sekä palaamista vihkoihin ja kirjoihin. Mielestäni tällainen toiminta olisi vahingollista ja suorastaan vastuutonta. Ympäröivä maailma on hyvin vahvasti digitalisoitunut. En tiedä millaiseen todellisuuteen koulujärjestelmämme oppilaitaan valmistaisi, jos tietotekniikasta luovuttaisiin. Valmistaisiko se 80-luvun maailmaan? Se juna taisi mennä jo. Väitän, että tulevaisuudessa ne kansakunnat tulevat menestymään, jotka osaavat hyödyntää tehokkaasti teknologian, ja erityisesti tekoälyn, tarjoamia mahdollisuuksia. Nyt ei siis missään nimessä ole aika painaa jarrua, vaan päinvastoin, kiihdyttää ohituskaistalle.
Tekoälyn hyödyntäminen opetusteknologiassa
Tekoäly onkin ollut kaikkien huulilla viimeiset kaksi vuotta. Siltikin vaikuttaisi siltä, että tällä hetkellä nähdyt, kuullut ja koetut sovellutukset ovat vasta esimakua tulevasta. Näin myös opetusteknologian saralla. Google Workspace for Education ja Microsoft Teams for Education ovat esimerkkejä oppimisympäristöistä, jotka hyödyntävät tekoälyä. Ne tarjoavat automaattista arviointia, yksilöllistettyjä suosituksia ja muita ominaisuuksia, jotka voivat parantaa oppimiskokemusta.
Google Workspace for Education Plus -lisenssin Tehtäväsetit tarjoavat räätälöityä opetusta
Google Workspace for Education on tuonut Plus-lisensissään mm. tekoälyyn pohjautuvia ominaisuuksia. Monet asiakkaamme ovatkin päivittäneet lisenssejään ja saaneet siten laajoja tietoturva ja -suoja ominaisuuksia käyttöönsä. Opettajille Plus-lisenssi näkyy erityisesti arvioinnin työkalujen monipuolistumisena, Meetin lisätyökaluilla, sekä erityisen oivallisina Tehtäväsetteinä.
Erityisesti Plus-lisenssin sisältämä Tehtäväsetit -työkalu hyödyntää toiminnassaan tekoälyä. Ideana on, että opettaja luo kysymyksiä ikään kuin Forms-lomakkeelle ja tekoäly tunnistaa, mitä taitoja kysymyksellä halutaan harjoitella (esimerkiksi maantietoa, funktiolaskin, ihmisen anatomiaa) ja tarjoaa automaattisesti lisämateriaalia oppilaan tueksi, jos hän ei meinaa löytää tietään oikean vastauksen luo. Oppilaalle tarjottu lisämateriaali voi olla Youtube-videoita tai sanallisia vinkkejä. Tämä tapahtuu siis joko tekoälyavusteisesti tai opettaja voi määrittää tämän käsin. Tarkastus-vaiheessa opettaja näkee, missä kohtaa oppilaalla lähti menemään pieleen ja millainen tukimateriaali ohjasi hänet perille. Näin saadaan jokaiselle oppilaalle henkilökohtaista ja räätälöityä opetusta käden käänteessä!
Microsoft Teams for Educationin tekoälyavusteiset Oppimisen tehostimet
Microsoftilta löytyvä Teams for Education on myös saanut omia tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksiaan. Näistä ominaisuuksista Microsoft käyttää termiä Oppimisen tehostimet (Learning Accelerator). Oppimisen tehostimia on luotu erilaisten taitojen harjoitteluun, mutta erityisesti Lukutaidon edistyminen ja -valmentaja on viety todella pitkälle.
Lukutaidon edistyminen -tehostimessa lähtökohta on siinä, että opettaja määrittää oppilaalle tekstin, minkä oppilas lukee ääneen ja siitä tehdään tallenne. Tekoäly tunnistaa tallenteesta mahdollisia virheitä ja tuo ne opettajalle esille. Tämän lisäksi tekoäly harjoituttaa oppilaalle niiden sanojen lukemista, mitkä olivat hänelle haasteellisia.
Tänä keväänä julkaistun ominaisuuden myötä oppilas pystyy tekoälyn avulla luomaan itselleen lukupolun, mihin oppilas on itse saanut valita mm. päähenkilön ja tapahtumien ympäristön. Lukupolussa lukutehtävät seuraavat toisiaan ja niissäkin tekoäly käyttää erityisesti niitä sanoja, minkä lukemisessa oppilaalla on ollut aikaisemmin haasteita. Jälleen kerran, jokaiselle oppilaalle henkilökohtaista ja räätälöityä opetusta käden käänteessä!
Näkymät tulevaisuuteen
Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippu molempien oppimisympäristöjen uusista ominaisuuksista, ja niitä tulee koko ajan lisää - tekoälyllä ja ilman. Molemmista ympäristöistä löytyy tekoälyavusteisten toiminteiden lisäksi myös omat varsinaiset tekoälytuotteet; Googlella Gemini AI ja Microsoftilla Copilot, mutta näillä esimerkeillä halusin tuoda esille, että teknologialla on paljon tarjottavaa opettamisen tueksi.
Mielestäni digitaalisuutta ei missään nimessä tule sulkea pois luokkahuoneesta, vaan ennen kaikkea tulisi kiinnittää huomiota sen pedagogisesti perusteltuun käyttöön. Teknologian avulla voidaan mm. vapauttaa opettajien aikaa läsnäoloon ja vuorovaikutukseen luokkahuoneessa sekä luoda oppilaille yksilöllisiä oppimispolkuja, jolloin jokainen pystyy työskentelemään itselleen parhaimmalla mahdollisella tasolla.
