Mitä it-päättäjät miettivät julkipilvestä juuri nyt?
Tiesitkö, että noin 80 prosenttia yrityksistä on pilvimatkallaan edelleen ihan alussa? Näin se vain on, vaikka julkipilven käyttö ja kysyntä ovat kasvaneet reippaasti. Olen vuoden aikana tavannut satoja it-päättäjiä ja vetänyt lukuisia webinaareja aiheesta. Mitä perinteisempi yritys ja toimiala on kyseessä, niin sitä vähemmän pilvi on saanut jalansijaa yrityksen it-ympäristössä. Olen nähnyt paljon sellaisiakin esimerkkejä, joissa työkuormia on viety liian kevein perustein julkipilveen.
Suurimmalla osalla yrityksistä ei edelleenkään ole selkeää pilvistrategiaa. Moni sanoo suoraan, ettei heillä ole mitään aikomuksia siirtää työkuormiaan pilveen. Liiketoiminnan tarve ohjaa kyllä pilvikeskusteluja, mutta yrityspäättäjät nostavat sijainnin ja tietoturvan aina pöydälle. Hidastavatko virheelliset käsitykset julkipilven laajempaa käyttöä tai vastaavasti ajavat hyödyntämään pilvipalveluja myös silloin, kun se ei oikeasti ole perusteltua? Onko päättäjillä riittävästi kykyjä arvioida, miten it:stä saa oikeasti otettua irti maksimaalisen hyödyn?
’Motivaattorit’ määrittelevät sen, tarjoaako julkipilvi oikeaa kotia työkuormille vaiko ei. Ydinkysymyksiä ovat oman datakeskuksen modernisointitarve ja elinkaari, sopimustilanne, kapasiteettitarpeet, globaalius, turvallisuusuhat, määräykset ja digitaalinen innovatiivisuus.
Vaatiiko ketterä tuotekehitys ja uusien palveluiden toteuttaminen it-arkkitehtuurin modernisointia? Pilvipalveluja käyttävät ahkerasti yritykset, jotka ovat panostaneet digitaaliseen innovointiin, tiedolla johtamiseen ja jotka tarjoavat myös itse asiakkailleen pilvipalveluja. Globaalien ja tasalaatuisesti eri alueilla toimivien palveluiden tuottamiseen tarvitaan pilviympäristöjä. Ohjelmistojen elinkaaren päättyessä siirrytään hankkimaan sovelluksia SaaS:ina. Ei-aktiivisessa käytössä olevaa kylmää dataa säilötään ja analytiikkaa pyöritetään yhä ahkerammin julkipilvessä.
Datan sijainnilla ei suurta merkitystä
Tosiasia on, ettei sijainnilla ole datan turvaamisen ja viime kädessä sen suvereenisuuden kannalta ole juuri merkitystä. Tärkeämpää on, miten dataa oikeasti käsitellään ja mistä päin maailmaa sitä tehdään sekä kenen toimesta. Sopimusehdoissa ja palveluntarjoajien prosesseissa on eroja, ja niihin on syytä perehtyä.
Suosittujen viestintä- ja yhteistyöratkaisujen, kuten M365:n ja Teams-palavereiden, kautta päätyy valtavasti tietoa, viestejä ja tiedostoja pilviympäristöihin. Tämä tosiasia on usein ristiriidassa sen kanssa, että kapasiteettia ei sijaintiin tai tietoturvaan vedoten kuitenkaan hankita julkipilvestä.
Joissakin yrityksissä organisaation on määräysten vuoksi säilytettävä dataa kotimaassa. Eri maista, kuten Saksasta, löytyy myös julkishallinnolle toteutettuja pilvipalveluja, joissa data pysyy koko ajan maan rajojen sisäpuolella. Julkipilvi ei ole paras ratkaisu, kun kapasiteettia tarvitaan tuotannon lähellä olevasta datakeskuksesta varmistamaan riittävän matala latenssi.
Suurimmalla osalla yrityksistä ei kuitenkaan ole pilven ja datan sijaintiin liittyviä vaatimuksia.
Pilvitoimittajilla varaa panostaa tietoturvaan
Johtavien julkipilvipalvelutoimittajien it-infrastruktuureissa on panostettu voimakkaasti tietoturvaan, ja niitä myös auditoidaan useiden ulkopuolisten ammattilaisten toimesta. Kapasiteettia tarjoavat pienemmät hosting-toimijat ovat pudonneet pelistä, sillä pilvipalveluiden kehittäminen ja tietoturvaan satsaaminen vaativat valtavia resursseja.
Yrityksissä arvostetaan yhä enemmän pilvestä hankittavan kapasiteetin ympärille rakennettuja ratkaisuja ja työkaluja. IBM Cloud Satellite -palvelun avulla yritykset voivat provisioida IBM Cloudista kapasiteettia yhden rajapinnan kautta mihin tahansa pilveen, datakeskukseen ja verkon reunalle sekä hallita työkuormia kaikissa ympäristöissä.
Hinnassa ei ole juurikaan eroja yrityksen ostaessa peruskapasiteettia ilman piikkikuormia, julkipilvestä tai paikallisesta datakeskuksesta tuotettuna. Johtavien toimittajien julkipilvipalveluiden myynti kasvaa kymmenien prosenttien vuosivauhdilla, eikä hintakilpailu sen vuoksi ole vielä alkanut. Erot syntyvät kyvystä kehittää käyttäjille monipuolisia ja hyödyllisiä palveluita.
Suosittelen aina pohtimaan sitä, mikä on paras koti palveluiden ja sovellusten ajamiseen, eli kiinnittämään huomiota oikeisiin vaikuttimiin. Taloudellisesti ja toiminnallisesti fiksuimman toimitustavan selvitämme Atea CloudTrack -palvelullamme. Hyvän pilvihallinnan, pilvipolitiikan, läpinäkyvyyden ja kulujen kurissa pitämisen lisäksi keskitymme siihen, miten asiakkaamme voivat palvella omia asiakkaitaan optimaalisella tavalla.
