Mitä jokaisen CIO:n on hyvä tietää kestävän kehityksen datacentereistä?

Pitääkö CIO:n huomioida kestävää kehitystä omassa työssään?

Sari Mattero, Sustainability Manager, Atea

Sari: ” Tietohallintojohtajien kannattaa ehdottomasti kiinnittää enemmän huomiota kestävään kehitykseen. Ict:n rooli on kaksijakoinen, hiilijalanjälki on suuri, mutta toisaalta ict:n avulla voidaan edistää muutosta kohti kestävämpää kehitystä. CIO:n rooli mahdollistamassa yrityksen omia kestävän kehityksen tavoitteita ja edistämässä vastuullisempaa liiketoimintaa on siis merkittävä.

Taustalla vaikuttavista tekijöistä mainittakoon Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä sekä maaliskuussa julkaistu erillinen ict-alaa koskeva ilmastostrategia, joiden vaikutukset tullevat näkymään valinnoissa tulevaisuudessa niin julkishallinnon puolella kuin suurissa yrityksissä. Myös asiakkaat osoittavat kiinnostusta kuulla enemmän yrityksen tuotteiden, tuotettavien palveluiden ja koko toimitusketjun vastuullisuudesta. He saattavat esittää vaatimuksia myös, että palvelut tuotetaan Ceeda- ja Leed -sertifioiduista datakeskuksista.”

Harry: ”Kestävä kehitys ja ict:n energiatehokkuus kuuluvat mielestäni jokaisen CIO:n agendalle. It-johdossa tiedostetaan yhä paremmin se, että vastuulliset yritykset menestyvät markkinassa muita paremmin ja tätä tukee myös useat tutkimukset. Kestävän kehityksen KPI:t ulottuvat kasvavassa määrin myös it-osastoille, ja aihe kiinnostaa CIO:ita yhä enemmän. Tällä hetkellä tapahtuu todella paljon positiivista kehitystä ja ymmärrys on myös kasvanut siitä, että esim. laitteistoiden elinkaaren jatkamisella jälkimarkkinoilla on mahdollista saavuttaa taloudellista hyötyä – hyvä liiketoiminnalle ja hyvä ympäristölle.”

Onko ’julkipilvihuuma’ ohittamassa realismin, ja voidaanko kaikkea siirtää pilveen?  

Harry Ollikainen, Suomen ja Baltian myyntijohtaja, HPE

Harry: ”Menneenä vuosikymmenenä yritykset siirsivät digitaalisen transformaation edellisessä aallossa pilveen pitkälti kaiken sen, mikä oli helposti siirrettävissä. Kuitenkin tutkimusten mukaan 70 % yritysten liiketoimintasovelluksista, ei ajeta julkipilvessä vaikka ’julkipilvihuuma’ on edelleen voimakas.  Nykyisen murroksen moottorina toimivat sovellukset ja data. Dataa syntyy ja sitä myös prosessoidaan yhä enemmän verkon reunalla lähellä käyttäjää, laitetta tai konetta. Miten organisaatioon kertyvä data on käytettävissä kaikkialla sen sijainnista riippumatta? Kaikki sovellukset eivät istu julkipilveen muun muassa suorituskykyyn tai vaikkapa säädöksiin liittyvistä syistä, mutta julkipilvellä on toki myös ehdottomasti oma tärkeä roolinsa.”

Sari: ”Yrityksissä tulisi pohtia huolellisesti mitä hyötyjä voidaan saavuttaa siirtämällä työkuormia julkipilviympäristöön ja miten se tukee omaa ydinliiketoimintaa. Kuten Harry kommentoi, kaikki sovellukset eivät myöskään istu tai niitä ei kannata siirtää julkipilveen. Riippumatta siitä missä yrityksen sovellukset ja data pyörii, voidaan kuitenkin kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen ja käytettyihin energialähteisiin.

Miksi yrityksissä pitäisi olla kiinnostunut datakeskuksen sijainnista ja miten sen infrastruktuuri toimii?

Sari: ”Suomi ja muut Pohjoismaat tarjoavat sijainniltaan vakaan toimintaympäristön ja erinomaiset olosuhteet datakeskusten rakentamiseen, mm. viileän ilmaston, poliittisesti vakaan tilanteen ja vähäisten luonnonkatastrofien takia. Suomessa on hyvät sähköverkot ja täällä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä ja vesivoimaa. Datakeskuksista kertyvää hukkalämpöä voidaan ottaa talteen, ja tarjota sitä edelleen energiayhtiöille.”

Harry: ”Suosittelen it-päättäjiä vertailemaan eri toimijoiden datakeskusten energiatehokkuutta. Julkisissa hankinnoissa on vaadittu jo vuosien ajan riittävän hyvää PUE-arvoa sekä tehokasta energian hyötykäyttöä. Mikäli PUE-arvo on alle 1,1 energiatehokkuus on hyvällä tai jopa erinomaisella tasolla. Viileässä ilmastossa säästyy sähköä, mikäli jäähdytystä voidaan tehdä vapaavirtauksella. Optimitilanteessa tosin, kuten Sari mainitsi, datakeskuksessa syntyvää lämpöä voidaan siirtää esim. kaukolämpöverkkoon” 

Miksi vanhanaikainen ’Oma konesali meillä on ollut aina, eikä toimivaa kannata muuttaa’ -ajattelumalli ei ole enää kestävällä pohjalla?

Harry: ”Oman konesalin rakentaminen ja ylläpito on osalle yrityksistä aivan liian kallista eikä myöskään tarkoituksenmukaista. Turvallisten ja energiatehokkaiden laitetilojen rakentaminen vaatii mittavia investointeja ja tiloihin liittyvät ylläpitokulut saattavat myös yllättää pitemmällä aikavälillä. PUE-arvo kertoo datakeskuksen energiatehokkuuden, ja maailmanluokan datakeskuksissa päästään hyvin lähelle teoreettista minimilukua 1. Pienissä konesaleissa toteutus maksaisi useimmiten liikaa. Kannattaako omien it-ammattilaisten aikaa käyttää datakeskuksen ylläpitotöihin vai löytyisikö heille tuottavampaa ict:n kehitystyötä?”

Sari: ”Tarvitseeko yritys oman lounaskokin vai toimisiko kymmeniä yrityksiä palveleva lounasravintola kustannustehokkaammin? Pilviympäristöissä yritykset pääsevät nauttimaan uusimmista teknologioista ja pienemmästä sähkölaskusta, eikä uusia laitteita tarvitse olla koko ajan hankkimassa. Energian hintaan liittyy myös nousupaineita ja epävarmuutta. Tällä hetkellä datakeskukset vastaavat noin 3 % globaalista energiankulutuksesta ja erään ennusteen mukaan vuonna 2030 tuo luku on lähempänä 10 %.”   

Mainitse konkreettinen esimerkki, jolla voidaan pienentää konesalin tuottamia CO2-päästöjä?

Sari: ”Datakeskusten osalta on tärkeä kiinnittää huomiota sekä energialähteisiin että energiatehokkuuteen ja mahdolliseen hukkalämmön keräämiseen ja sen hyödyntämiseen. Mitä tulee käytettäviin laitteisiin energiatehokkuuden lisäksi, niiden valmistuksessa on voitu käyttää kierrätettyjä materiaaleja ja tietenkin laitteen elinkaaren loppupuolella varmistetaan sen kierrättäminen. Harryn mainitsema optimointi on myös tärkeässä osassa päästöjen pienentämisessä.”  

Harry: ”Datakeskuksessa sijaitsevan infrastruktuurin käytön optimointi on avain siihen, että yritys saa pienennettyä CO2-päästöjä. Tarpeettomasta laskenta- ja tallennuskapasiteetista pitää hankkiutua eroon. Olennaista on myös konesaliuudistusten yhteydessä panostaa riittävästi kapasiteettimitoitukseen, sillä tällä on vaikutusta kuluihin ja hiilijalanjälkeen, niin pitkällä, kuin lyhyelläkin aikavälillä. On myös tunnistettava konsolidoinnilla saavutettavia hyötyjä, jolloin palvelinmäärää saadaan optimoitua ja utilisaatioastetta nostettua. Kustannustehokkuuskin paranee.”

Opas vastuulliseen konesaliin

Oppaassa esittelemme neljä toimenpidettä kohti vihreämpää datakeskusta.