Yhteistyö oli päivän sana Atea Sustainability Focus Forumissa

Atea julkaisee vuosittain Atea Sustainability Focus -raportin ja järjestää julkaisun yhteydessä Pohjoismaiden pääkaupungeissa IT-alan suurimman vastuullisuustapahtuman Atea Sustainability Focus Forumin. Suomen foorumi kokosi saman katon alle Atean asiakkaita, kumppaneita ja vastuullisuusvaikuttajia keskustelemaan muun muassa toimitusketjujen vastuullisuudesta ja vastuullisuusraportoinnin käytännön toteutuksista.

Vastuullisuuden laaja sateenvarjo

Atean toimitusjohtaja Juha Sihvosen ja vastuullisuuspäällikkö Elli Ojalan avauspuheenvuorojen jälkeen lavalle astui tilaisuuden keynote-puhuja, Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius, jonka asiapitoisen ja herättelevän puheenvuoron nostoihin palattiin päivän muissa puheenvuoroissa useaan otteeseen.

Straniuksen mukaan IT-hankintojen vastuullisuutta pohtiessa kannattaa miettiä muun muassa seuraavia näkökohtia:

1. Turvallisuuspoliittinen näkökulma. Miten tulee hoidettua tietoturva, konfliktimineraalit, geopoliittiset kysymykset ja hankintaketjut kaivostasolle asti.
2. Datan ja tekoälyn rooli energian- ja vedenkulutuksessa. Yksi Google-haku aiheuttaa päästöjä noin 0,5 grammaa CO2e ja yksi tekoälyhaku noin 10–100 kertaa enemmän. Straniuksen puheenvuoron jälkeisessä yleisökeskustelussa pohdittiin toisaalta sitä, voisiko tekoäly ratkaista tekoälyn aiheuttamat ympäristöhaasteet.
3. Yhteistyön vahvistaminen. Kuten myöhemminkin päivän kuluessa todettiin, organisaatioissa hankinta, IT- ja vastuullisuusihmiset ovat erillään, vaikka periaatteet tulisi linjata yhteistyössä. Koska vastuullisuuden kenttä on laaja, vastuullisuustyössä tarvittavia vastinpareja kannattaa lähteä hakemaan oman toimialan piiristä ja laajemmaltakin.

Puheenvuorossaan Stranius muistutti osuvasti kuulijoitaan siitä, että vastuullisuus alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu.

Teknologiavalmistajat kannustivat kysymään ja keskustelemaan

Atean strategiset kumppani Microsoft, HPE ja Lenovo toivat oman panoksensa päivään paneelikeskustelussa, jossa aiheet vaihtelivat tietotekniikan pitkien toimitusketjujen läpinäkyvyyden parantamisesta päästöraportoinnin haasteisiin.

Global Service Sales Lead Niko Nihtilä HPE:lta kannusti kuulijoita sitkeyteen muistuttamalla, että vastuullisuus ei ole muotijuttu. Se ei mene pois muodista, mutta vastuullisuuden ajurien on kuitenkin löydyttävä jostain muusta kuin hyvästä tahdosta. Sekä organisaatioiden että toimialan paras ajuri on raha, ja kun asiakkaat ja rahoittajat vaativat tietotekniikkavalmistajilta vastuullista toimintaa, sillä on vaikutusta.

Pitkien arvoketjujen kanssa painivia osallistujia kumppanien edustajat kehottivat vaatimaan yhteismitallista dataa valmistajilta. He toivottivat tsemppiä raportointiähkyyn ja kehottivat asiakkaita sparraamaan asioita valmistajien kanssa, kysymään ja kyseenalaistamaan.

Pöytäkeskustelut vastuullisuuden eri kulmista kävivät vilkkaina

Atea Sustainability Focus Forumin tärkeintä antia ovat osallistujien kesken käytävät pyöreän pöydän keskustelut. Tänäkin vuonna aamupäivän puheenvuorot saivat keskustelun pöydissä viriämään innokkaasti ja moni totesi, että olisi halunnut vaihtaa ajatuksia pöytäkumppanien kanssa pidempään.

Yhteistyön tärkeyttä korostettiin moneen otteeseen. Erityisesti asiakkaiden, valmistajien ja toimittajien välinen yhteistyö koettiin välttämättömäksi vastuullisten hankintaketjujen luomisessa. Myös organisaatioiden sisäinen yhteistyön vahvistaminen IT-, hankinta- ja vastuullisuusyksiköiden välillä nostettiin tärkeäksi kehityskohteeksi. Pöydissä istui edustajia kaikista rooleista, joten kokemusten ja näkökulmien vaihto oli hedelmällistä.

Pyöreän pöydän keskusteluissa todettiin, aivan kuten kumppanipaneelissakin, että pelkkä hyvä tahto ei riitä viemään vastuullisuutta eteenpäin organisaatioissa, koska raha on aina keskeinen kysymys. Raha ohjaa hankintoja käytännön tasolla, ja osallistujat tunnistivat hyvin kustannusten ja vastuullisuuden välisen jännitteen hankintaprosesseissa. Toisaalta elinkaariajattelun tuominen hankintaprosesseihin auttaa purkamaan tätä jännitettä: Kun huomioidaan tuotteiden koko elinkaari, kestävien ja korjattavien laitteiden hankinta on kannattavaa korkeasta hankintahinnasta huolimatta.

Ajankohtaiset regulaatiot puhuttivat osallistujia. Pohdittiin säädösten riittävyyttä ja niiden vaikutusta vastuullisuustoimiin. Kerättävän tiedon luotettavuus ja raportoinnin laatu aiheuttavat päänvaivaa, koska raportoinnissa onnistuminen edellyttää toimitusketjujen tuntemista. Toimitusketjujen ymmärtäminen ja niiden hallinnan haasteet olivatkin keskeisiä teemoja keskusteluissa.

Vastuullisen tietotekniikan hankinnassa tiedonhankinnalle ja koulutukselle on jatkuva tarve. Hankintatiimien on hankittava ja jaettava aktiivisesti tietoa, jotta vastuullisuuskäytäntöjä voidaan parantaa organisaatioissa.

Kun on suuri, voi vaatia ja näyttää esimerkkiä

Iltapäivän pääpuheenvuorossa Yhteishankintayksikkö Veloran toimitusjohtaja Tuija Manninen kertoi Suomen vastuullisimman ja kokonaistaloudellisimman ICT-hankintakanavan luomisesta. Yli kaksi kolmasosaa Suomen kunnista hankkii tietotekniikkaa Tiera Verkkokaupan kautta. Sen kautta tehtävät hankinnat vaikuttavat siis merkittävästi siihen, kuinka vastuullista tietotekniikkaa Suomessa käytetään. Manninen muistutti kuulijoitaan, että jo hankintalaki velvoittaa julkishallintoa kestävien hankintojen tekemiseen. Tieralaisilla on myös aito halu olla pioneeri ja muuttaa maailmaa paremmaksi ison markkinavolyyminsä turvin. Kun on suuri, voi asettaa riman korkealle.

Pyöreissä pöydissä mainitulla valistamisella on keskeinen rooli vastuullisessa ICT-hankintakanavassa. Sopimus edellyttää, että toimittaja kouluttaa ja opastaa vastuullisin valintoihin, esimerkiksi välttämään näennäisvastuullisia laitteita. Vaikka hankittava laite olisi paperilla kuinka vastuullinen tahansa, mutta se kestää vain kaksi vuotta, laitteen päästöt ovat todellisuudessa huomattavasti suuremmat kuin laitteen, joka kestää viisi vuotta.

CO2-raportoinnin sisällyttäminen laitehankintoihin oli Tiera Verkkokaupan ehdoton edellytys kilpailutuksessa. Yhteishankinnat helpottavat kuntien elämää, kun laitehankintojen CO2-raporttia voi sellaisenaan käyttää osana kunnan ilmastoraporttia. Hiilijalanjälkien vertailtavuus on ollut ja on edelleenkin raportointia tekevien murheenkryyni.

Kuntien etuna moniin muihin organisaatioihin verrattuna on se, että niissä on yleensä mahdollista kierrättää laitteita sisäisesti, jolloin laitteet saavat kunnostuksen jälkeen uuden käyttäjän ja siten pidemmän elinkaaren kuin pienemmissä organisaatioissa.  

Kunnissa toiminnan ennustettavuus ja ennakointi mahdollistavat vastuullisuuden huomioimisen. Kun toiminta suunnitellaan oikein, säästetään sekä rahaa että luontoa. Ennakoimalla tarpeita voidaan tilata ajoissa isoja, vähäpäästöisesti toimitettavia laite-eriä.

Yhteishankintayksikön vastuulla on valvoa, että valmistajilta vaadittavat kriteerit täyttyvät. Toimitusketjun vastuullisuusseuranta ei tule koskaan valmiiksi. Jos seurannassa löytyy huomautettavaa, valmistajat pystyvät kuitenkin usein korjaamaan toimintamalliaan pysyäkseen mukana valikoimassa. Yhteishankintojen iso volyymi antaa laitetoimittajille riittävän kannustimen muuttaa toimintaansa kriteerien mukaiseksi, toisin kuin pienemmissä hankinnoissa.

Puheenvuoronsa lopuksi Tuija Manninen muistutti, ettei tarvitse odottaa, että laki muuttuu, vaan asioita voi tehdä proaktiivisesti.

Vastuullisuus käytännön arjessa

Atea Sustainability Focus Forumiin oli saatu Atean markkinointipäällikkö Myrsky Tammimaan haastateltaviksi asiakkaiden edustajia kertomaan tietotekniikan kestävän kehityksen käytännöistä. CSRD-raportointi on tuonut uusia vaatimuksia vastuullisuusraportointiin, joten oli hienoa saada laatupäällikkö Hanna Mari Muikku RTK-palvelusta ja Head of Sustainability Reporting Ernesto Hartikainen Outokummulta kertomaan oppeja omista raportointihankkeistaan. Heidän lisäkseen Head of End-User Services Joonas Kröger Haaga Helialta jakoi kokemuksiaan vastuullisista IT-hankinnoista julkisella sektorilla.

”Excel-harjoitukset saavat loppua!”, tokaisi Hanna Mari Muikku heti haastattelunsa alkuun. Hänen mukaansa toimiva raportointityökalu on tärkeä järjestelmällisessä tekemisessä. Muista onnistumisen edellytyksistä Muikku mainitsi laadukkaan CSRD-raportoinnin vaativan yhtiön eri organisaatioyksiköiltä vahvaa ja sitoutunutta yhteistyötä. Lisäksi on tärkeää lähteä liikkeelle kaksoisolennaisuudesta ja määritellä vastuuhenkilöt. Toimittajilta saatava data olisi hyvä saada suoraan niiden järjestelmistä.

Raportoinnista on yhä enenevässä määrin tullut myös liiketoiminnan edellytys, koska asiakasvaateet kovenevat. Tiettyihin asiakkaisiin ei ole menemistä, jos ei ole raportointia.

Ernesto Hartikaisen mukaan CSRD-raportointiin kannattaa varata riittävästi aikaa, pilkkoa työ selkeiksi palasiksi ja valita työkalut tarpeen mukaan. Asiat, joita ei kannata tehdä ovat aliresursointi, omistajuuden ulkoistaminen konsultille ja siiloissa työskentely.

Yhteistyö on välttämätöntä, koska raportointi on funktioiden rajat ylittävää toimintaa, jossa data on moninaista ja sitä on kerättävä kaikkialta. Projektin onnistumisen kannalta ymmärryksen kasvattaminen on tärkeää ja vaatii sisäistä kouluttamista, jotta saadaan ymmärrystä organisaatioon.  Raportti on prosessin lopputulos, ja raportointi pakottaa miettimään omaa toimintaa. Prosessissa on tärkeää tutkia ja parantaa toimintaa, jotta vastuullisuus saadaan rakennettua toiminnan sisälle osaksi sitä. Vastuullisuudella voidaan erottautua kilpailijoista, jolloin voidaan saada parempaa hintaa. Yrityksen on oltava vastuullinen myös siksi, että se voi olla hyvä kumppani ja houkutella hyviä työntekijöitä.

Joonas Kröger muistutti kuulijoita, että muutos ei tapahdu yhdessä yössä, vaan IT-hankintojen vastuullisuustavoitteissa pyritään askel kerrallaan kohti lopullista maalia. Toimittajien kanssa käydyissä vuoropuheluissa löydetään asioita, joita voi kilpailutuksissa lähteä kokeilemaan. Ei ole olemassa yhtä selkeää ratkaisua, mutta keskustelemalla löydetään mahdollisia ratkaisuja yhdessä ja nostetaan tasoa hiljalleen ylöspäin.

Koulumaailmassa laitteiden elinkaari ja kierrätys ovat tuttuja asioita. Luokissa laitteet eivät liiku, joten ne pysyvät paremmassa kunnossa kuin edestakaisin kuljetettavat laitteet. Laitteisiin kertyy kuitenkin pölyä ja likaa ja jotkut komponentit vanhenevat. Kröger heitti ilmaan ajatuksen, että oppilaitosten laitteille olisikin hyvä saada kausihuolto kuten autoille, jolloin niiden käyttöikää saisi pidennettyä merkittävästi jopa viiteen–kuuteen vuoteen.

Vastaa Atea Sustainability Focus -kyselyyn

Jos haluat kertoa, miten oma organisaatiosi huomioi vastuullisuuden IT-hankinnoissaan, vastaa Atea Sustainability Focus -kyselyyn.