Ihminen Kylässä on Mikko Kuustosen lämminhenkinen podcast, joka johdattaa julkisuudesta tutut vierailevat tähdet arkielämän sekä teknologian kiehtovaan maailmaan.
Ihminen kylässä -podcastin isäntä Mikko Kuustonen: ”Teknologian suhteen olen toiveikas idiootti”
Muusikko Mikko Kuustonen on juuri saanut valmiiksi elämänsä ensimmäisen podcast-sarjan, valmistelee Suomen ensimmäistä hybridikirjaa ja isännöi ekologista älytaloaan Mäntyharjulla. Aika hyvin 61-vuotiaalta mieheltä, joka väittää olevansa tekninen tumpelo.
”Olen aina sinisilmäisesti ja toiveikkaasti uskonut, että teknologia ratkaisee ongelmat. Tosin teknologia ja digitaalisuus ovat samalla tuhonneet suuren osan elinkeinostani muusikkona. Vaikka ihmiset kuuntelevat nykyisin musiikkia enemmän kuin koskaan ennen, ansaintalogiikka on hajonnut. Ammattini laulajana ja lauluntekijänä on muuttanut täysin muotoaan”, Mikko Kuustonen sanoo.
Niinpä taiteilija rakentaa nykyään tuotantoaan monimuotoisten sovellusten päälle. Lisävauhtia hänen henkilökohtaiseen digitalisaatioonsa toi korona, joka pakotti Kuustosen perheen digiloikkaan muun maailman mukana. Pandemia vei nimittäin hetkessä Kuustoselta ja hänen vaimoltaan, tanssija-koreografi Hanna Brotherukselta, työt keväällä 2020.
”Vaimoni kirjoitti romaanin ja keksi uuden ammatin. Minä puolestani otin puhelimen käteen ja aloin järjestellä asioita. Rakensimme verkkotapahtumia ja koulutuksia. Päätin työstää myös omaelämäkerran – hybridikirjan, johon teen kymmenen uutta laulua sekä äänimaisemaa.”
Kuustonen ei haikaile ajassa taaksepäin. Koronastakin selvittiin.
”Menneeseen ei ole paluuta. Minulle teknologia on lautanen, jonka päällä sisältöjä tarjoillaan. Ilman toimivia alustoja töilläni ei olisi käyttäjiä, mutta ilman sisältöjä teknologialla ei ole tarjottavaa. Molempia tarvitaan.”
Musiikki yhdisti ihmisiä ruutujen äärellä
Koronaerityksissä Kuustoset hankkivat ammattilaiselta oppia tiedostojen muokkaamiseen, verkkokoulutusten alustoihin ja presentaatioiden rakentamiseen. Kuustonen ostaa aina samaa merkkiä, ja syy siihen on yksinkertainen:
”Niitä laitteita pystyy käyttämään tällainen tumpelokin.”
Koronarajoitusten myötä esiintyvät taiteilijat kautta maailman alkoivat järjestää viehättävän kömpelöitä esityksiä verkossa.
”Kehittyi välimuoto: inhimillistetty tv-tuotanto. Striimi. Striimauksien idea olikin aluksi just se, että tehdään konsertti kotona pikkutakki päällä ja kalsarit jalassa. Musiikin tekijät halusivat laulaa ja ihmiset olla kontaktissa. Jokin tuossa alkuvaiheen toiminnassa palautti taiteen tekemisessä perusasioiden äärelle. Tuntui ratkaisevan tärkeältä jakaa musiikkia ja nähdä muiden esiintyvän.”
Kuustonen kutsuttiin heti Uudenmaan sulun aikana Yleen kohottamaan kansan mielialaa suorilla Kaikki kotona live -lähetyksillä. Hän oli kehittämässä virtuaaliklubeja ja veti keskusteluja verkossa ja somessa.
Muiden yleisötilaisuuksien tavoin verkkoon siirtyi myös Atea Focus -tapahtuma, joka oli jo 31 vuoden ajan koonnut it-alan päättäjät yhteen. Kun odotettu live-kohtaaminen peruuntui, päätettiin Focuksessa panostaa asian lisäksi yhteisöllisyyteen, ja Mikko Kuustonen kutsuttiin mukaan rakentamaan musiikillista Atea Focus Love -konseptia.
Lopputuloksena perinteisesti Messukeskuksessa järjestetty seminaari iltajuhlineen muuntautui kolmepäiväiseksi virtuaalikohtaamisten sarjaksi, joka huipentui Pasilan tv-studioilta livenä lähetettyyn toivekonserttiin.
”Minuun teki vaikutuksen Atean selkeä tahto korostaa merkityksellisyyttä ja yhteisöllisyyden voimaa.”
Tulossa podcast ja juontohommia digitaalisessa kylässä
Välivuoden jälkeen Atea Focus palaa maaliskuussa 2022 jälleen teemalla on digitaalinen kylä. Focuksen vieraat pääsevät itse näkemään ja kokemaan – joko paikan päällä Messukeskuksessa tai virtuaalisesti – miten teknologia sulautuu arkeen ja helpottaa elämää. Mikko Kuustonen juontaa ja johdattelee digitaalisen kylän touhuihin. Ja jo ennen Focusta, ensi tammikuussa, käyntiin pyörähtää yhteistyössä Atean kanssa tehty Ihminen kylässä -podcast.
Sarjassa Kuustonen turisee elämästä ja teknologiasta kymmenen nimekkään suomalaisen kanssa. Vieraina ovat muiden muassa piispa Teemu Laajasalo, nyrkkeilijä Eva Wahlström ja seikkailija-toimittaja Riku Rantala, jolla on aina mukanaan älysormus, älykello ja kaksi kännykkää.
Kuustonen paljastaa, että moni haastateltavista nostaa keskusteluissa esiin saman asian: miten tieto kuratoidaan, kun tarjontaa on lähes äärettömästi.
”Ei minuakaan kiinnosta sellainen ruokakauppa, jossa on mahdollisimman paljon kaikkea, vaan ruokakauppa, jossa on valmiiksi hyvä valikoima. Algoritmit kuratoivat arkeani monesta suunnasta, ja se helpottaa elämää olennaisesti.”
”Rakastan sitä hetkeä, kun maanantaiaamuna avaan Spotifyn. Saan pitkän listan uutta musiikkia, joka on koottu kuuntelutottumusteni mukaan. Rakastan sitä siitä huolimatta, että Spotify on lamauttanut levyjeni teon.”
Ennen puhuttiin kansainvälisestä tietoverkosta, tiedon valtatiestä, joka tulee jyräämään kaiken. Nyt joka kädessä on kännykkä, runsaudensarvi.
”Meillä on full access aivan käsittämättömiin juttuihin. Podcastissani aivotutkija Minna Huotilainen muistuttaa, että nykyihmisen aivot ovat samanlaiset kuin luolamiehellä. Miten pystymme toimimaan viisaasti ja kuormittumatta kohtuuttomasti. Ja kuinka pystymme palautumaan. Mitä tämä tulee tekemään psyykellemme. Tiedon loputon määrä vaatii viisautta sen kuluttamiseen.”
Vastuullisuus ja tulevaisuus mietityttävät kaivosmiehen poikaa
Mikko Kuustonen on toiminut YK:n hyvän tahdon lähettiläänä, työskennellyt 20 vuotta erilaisissa kehitysyhteistyöhankkeissa ja raportoinut niistä tiedotusvälineissä. Hänen isänsä työskenteli aikoinaan Leppävirran Oravikoskella nikkeli- ja kuparikaivoksessa, ja äiti myi kaivosmiehille hotapulveria kotitalon eteisessä. Ei siis ihme, että tietotekniikan vastuullisuus mietityttää Kuustosta erityisen paljon.
”Kehitysyhteistyöhommissa olen vieraillut syrjäisten pikkukylien tuotantolaitoksissa. Muistan bangladeshilaisen vaatetehtaan järkyttävät olot 1990-luvun alussa. Vastapainona oli mielenkiintoista seurata, kuinka isot ja menestyneet brändit lähtivät korjaamaan tuotantoketjujaan ja kehittivät työntekijöiden oloja, palkkoja ja koulutusta.”
Sama tapahtuu tietotekniikka-alalla. Kuustonen sanoo, että sen on tapahduttava, ja kiire on kova.
”Mistä tulevat mineraalit, kuka ne louhii ja kenelle maksetaan? Emmehän me muuten saa sähköautojamme tai tietotekniikkaamme toimimaan. Globaaleissa tuotantolinjoissa riittää kehitettävää.”
Köyhän perheen kuudentena lapsena Kuustonen pääsi kerran vuodessa katsomaan Aku Ankka -elokuvan kaivoksen joulunäytöksessä. Nyt isoisänä Kuustonen on tutustuttanut lapsenlapsen Tarzaniin Netflixin kautta ja ajautunut välittömästi pohtimaan, kuinka valkoisen supersankarin Afrikan-valloitus vääristää lapsen maailmaa.
Oma lapsuus ja lastenlasten lapsuus ovat ihan eri planeetoilta.
”Lapsuudenkodissani ei ollut kameraa. Tiedän jokaisen kuvan, joka minusta on otettu. Ei niitä ole montaa. Tyttäreni ottavat kännykällä lapsistaan päivässä saman määrän kuvia kuin minusta on otettu koko lapsuuteni aikana. Kiinnostava ajatella, mihin tätä kuvien tulvaa käytetään tulevaisuudessa. Miten ne kestävät aikaa? Mikä kuvien tulkinta tulee olemaan?”
Älytalon isäntä avaa oven etänä
Vaikka Kuustonen kuvailee olevansa teknologisesti idiootti, hän on mäntyharjulaisen älytalon kaikkivoipainen isäntä. Talonsa energian hän tuottaa maalämpöpumpun ja aurinkopaneelien avulla. Harmittelee vain, ettei pysty varastoimaan energiaa itselle vaan se on myytävä eteenpäin.
”Toisaalta Mäntyharjulla sähköt ovat usein poikki, kun puita kaatuu ilmajohtojen päälle. Yhteiskunnan infra ei ole pysynyt teknologisen kehityksen mukana.”
Helsinkiläinen asuu ja tekee työtä keskellä mäntymetsää pitkin vuotta. Silloin kun hän on Helsingissä, hän seuraa tiluksiaan kännykällä. On hälyttimet, kosteusanturit ja valvontakamerat. Hän pystyy avaamaan ovet etänä ja hallitsemaan talon laitteita Helsingistä käsin.
”Tekniikka tulee apuun myös yllättävissä tilanteissa. Eräs naapurin vuokramökkiläinen, ulkomaalainen mies, oli kylmänä talvi-iltana lukinnut itsensä ulos pakkaseen. Sisälle olivat jääneet ulkovaatteet, puhelin, lompakko ja avaimet. Mies soitti tyhjän talomme ovikelloa ja sai minuun yhteyden Helsingissä. Apu järjestyi ja turisti selvisi säikähdyksellä.”
Ihminen Kylässä -podcast jaksot
Jakson esittely
Mikko Kuustonen tapaa tässä jaksossa Karri Miettisen, joka tunnetaan rap-artistina nimellä Paleface. Mikko ja Karri keskustelevat jaksossa artistin ammatin todellisuudesta, musiikin merkityksestä, ilmastokriisistä, sosiaalisen median algoritmeista ja vihapuheesta sekä syistä sen taustalla.
Vieraan esittely
Paleface eli Karri Miettinen on yksi Suomen tunnetuimmista rap-artisteista. Sen lisäksi hän on ihmisoikeusaktivisti, kirjailija ja perheenisä. Paleface uskoo, että maailma pelastuu, jos vain kaikki kantavat kortensa kekoon.
Tässä jaksossa opimme
- Miten kiinnostus yhteiskunnalliseen vaikuttaminen sai alkunsa Palefacen lapsuudessa ja nuoruudessa?
- Miten Palefacen elämä muuttui, kun hän halvaantui väliaikaisesti lapsena?
- Mihin kaikkeen Paleface törmäsi 90-luvun alun punk-keikoilla?
- Mikä merkitys kielitaidolla ja ahkeralla lukemisella on ollut Palefacen uralla?
- Millaisia kokemuksia Palefacella on vihapuheesta?
- Millaisesta maailmasta Paleface unelmoi?
Jakson esittely
Mikko Kuustosen vieraana on tällä kertaa taiteilija Hannu-Pekka Björkman. Hän kertoo riemukkaista teinivuosistaan Ilmajoella ja polustaan teatteritaiteen maailmassa. Jouko Turkan metodeilla kasvaneella näyttelijällä on kova työmoraali, joka on välillä vienyt uupumuksen partaalle. Harva tietää, että miehellä on ollut myös kolme bändiä. Niistä on jäänyt vahva rakkaus musiikkiin ja levyihin.
Vieraan esittely
Hannu-Pekka Björkman on näyttelijä, Teatterikorkeakoulun professori sekä kirjailija. Hän on mies, joka lukee intohimolla, rakastaa tragikomiikkaa ja hurmioituu mystiikasta. Hannu-Pekan taitelijanura sai alkunsa rokkibändissä Ilmajoella. Muusikkoa hänestä ei tullut, mutta teatterityön kiehtova maailma avautui Lahden kansanopistossa ja vei mennessään.
Tässä jaksossa opimme
• Ketkä ovat vaikuttaneet Hannu-Pekan taiteilijuuden kehitykseen.
• Mitä tapahtui Hannu-Pekan bändin C-kasetille.
• Kuinka Hannu-Pekka rentoutuu nykyisin.
• Millaista oli opiskeluaika teatterikorkeakoulussa.
Jakson esittely
Tässä jaksossa Mikko Kuustosen vieraana on legendaarinen Aira Samulin, hersyvä ja energinen tanssin lähettiläs. Positiivisena henkilönä tunnettu Aira on Suvion iloisesta suvusta, josta hän on saanut iloiset geenit. Aira kertoo jaksossa suhteestaan elämään, asenteestaan ja antaa vinkkejä, jotka auttavat selviytymään haasteista. Hän muistelee myös sodan värittämää lapsuuttaan ja evakkoajan elämää Suomessa.
Vieraan esittely
Tanssinopettaja, näyttelijä, kirjailija, yrittäjä, veteraani ja Vuoden Lotta 2021. Kohta 95 vuotta täyttävä Aira Samulin on ehtinyt tehdä paljon ja tekee edelleen. Korona on vähän hiljentänyt tahtia. Nyt Airalla on ollut aikaa olla laiskana, ajatella ja järjestellä valokuvia Hyrsylän mutkan kodissaan. Hän kuvaa itseään suoraselkäiseksi sotilaan tyttäreksi, joka on kasvatettu ja elänyt Lottien opetusten mukaisesti. Lastenlapset kutsuvat vauhdikasta Airaa ylämummoksi.
Tässä jaksossa opimme
• Mitä kaikkea elämä on opettanut Airalle.
• Mitkä ovat olleet Airan keinot pahoista paikoista selviytymiseen.
• Millaista oli Airan lapsuus sota-ajan evakkona.
• Kuka historian merkkihenkilö antoi kultamitalin Airan nyrkkeilijäsedälle.
• Millaisten opetusten mukaisesti oikeat Lotat elivät.
• Mitä mieltä Aira on teknologiasta.
• Mitä kaikkea Aira on tehnyt korona-aikana
Jakson esittely
Mikko Kuustonen tapaa tässä jaksossa psykoterapeutti Maaret Kallion, joka on tunnettu
esimerkiksi suosituista Lujasti lempeä -kolumneistaan. Mikko ja Maaret keskustelevat muun muassa siitä, miten voi suhtautua elämän arvaamattomuuteen ja miksi toivo tai armollisuus eivät ole itse asiassa lainkaan hattaraisia asioita.
Vieraan esittely
Maaret Kallio on psykoterapeutti, tietokirjailija, luennoitsija ja kolumnisti. Hän kertoo olevansa synkkien vesien uimari, joka yrittää kuitenkin aina kääntyä aatoksissaan valoa kohti. Maaret Kallio haluaa aina oppia uutta ja ymmärtää lisää. Hän on nuoresta saakka jäsentänyt ajatteluaan ja käsitellyt kokemuksiaan kirjoittamisen kautta.
Tässä jaksossa opimme
- Miten elämän arvaamattomuus voikin olla lohdullista?
- Miksi keskeneräisyys on armollista?
- Mitä tärkeää ja tarpeellista korona on opettanut ihmisille?
- Mikä on psykoterapeuttien salainen inhokki?
- Mitä Maaret Kallio pelkää?
- Mikä on auttanut Maaret Kalliota olemaan itselleen armollinen äitinä?
- Miksi Maaret Kallio vastustaa ajatusta, että elämässä kaikki olisi vain itsestä kiinni
- Miksi me ihmiset emme ole niin älyllisiä kuin kuvittelemme olevamme?
Jakson esittely
Tässä jaksossa Mikko Kuustonen keskustelee aivotutkija Minna Huotilaisen kanssa aivojen hyvästä käytöstä, musiikin vaikutuksista aivoihin ja siitä, miksi omia aivoja kohtaan on syytä olla armollinen. Jaksossa kuullaan myös, mitä opittavaa meillä aikuisilla on lapsilta ja kuinka tekniikan kehitys on mullistanut aivotutkimuksen. Keskustelu inspiroi kuulijaa ihmettelemään ja uskaltamaan – yksi viesti voi olla ratkaiseva koko elämäntyön kannalta.
Vieraan esittely
Minna Huotilainen on tietokirjailija ja aivotutkija, jota kiinnosti jo lapsena, miten kaikki toimii ja mitä niiden sisällä on. Hän kehitti jo tuolloin oman teorian siitä, miten ihmisen muisti toimii. Myöhemmin hän on oppinut aivoista sen, ettei tuo teoria pitänyt lainkaan paikkaansa – ja paljon muuta. Minna peräänkuuluttaa armollisuutta aivoillemme ja innostuu musiikista ja sen vaikutuksista aivoihimme. Minna on uransa aikana saanut nähdä tekniikan huikean kehityksen ja miten se on avannut aivan uusia ovia aivotutkimukselle.
Tässä jaksossa opimme
- Millaista oli olla yksi yliopiston yhdeksästä tytöstä?
- Mitä ohjeita löytyy aivojen käyttöoppaasta?
- Lapset ovat parempia omien tarpeidensa kuuntelemisessa.
- Aivot kaipaavat armollisuutta.
- Miksi musiikki on tärkeää aivoillemme?
- Miten tekniikan kehitys on muuttanut aivotutkijan työtä?
- Miten aivoille voi antaa lepoa?
- Mikä yksinkertainen kikka voi parantaa lasten keskittymistä ja oppimista?
Jakson esittely
Tässä jaksossa Mikko Kuustonen tapaa Riku Rantalan, joka tunnetaan muassa suosituista
televisio-ohjelmista Madventuresista ja Docventuresista. Moni muistaa hänet myös
legendaarisen dopingskandaalin paljastajana. Mikko ja Riku ovat molemmat singahdelleet
pitkin maailmaa ja tavanneet matkoillaan erilaisia guruja. Jaksossa keskustellaan esimerkiksi seikkailemisesta, työstä media-alalla ja siitä, miksi rikokset kiinnostavat niin monia.
Vieraan esittely
Riku Rantala on toimittaja, kirjailija, luennoitsija ja seikkailija. Rikun mielestä hänen tärkein ja pysyvin duuninsa on olla faija. Hän on innostunut monista asioista ja tehnyt aina paljon töitä. Ensimmäisen työnsä hän hankki kymmenvuotiaana. Viime aikoina Riku on pohtinut maailman ja median murrosta sekä onko telkkarissa mahdollista tehdä töitä vielä yli viisikymppisenä.
Tässä jaksossa opimme
- Miten ulkomailla asuminen lapsena on vaikuttanut Riku Rantalan seikkailijuuteen?
- Millaista oli aloittaa koulutaival tuhannen oppilaan koulussa Kashmirissa?
- Miten ja miksi Riku Rantalasta tuli toimittaja?
- Mitkä ovat tärkeimpiä asioita, joita Riku Rantala on oppinut lukuisilla matkoillaan
maailmalla? - Onko Riku Rantala teknologia-addikti?
- Miksi median murros ahdistaa Riku Rantalaa?
- Millaisesta maailmasta Riku Rantala haaveilee?
- Missä Riku Rantala näkee itsensä viiden vuoden kuluttua?
Jakson esittely
Mikko Kuustonen tapaa tässä jaksossa vihkipappinsa ja entisen työkaverinsa Teemu
Laajasalon, jonka kaulassa kilisevät piispuuden tunnusmerkit. Mikko ja Teemu puhuvat
muun muassa uskosta, sananvapaudesta ja sosiaalisesta mediasta. Heitä yhdistävät
huumori, rakkaus Helsinkiin ja se, että molemmat liikuttuvat aika ajoin omista sanoistaan.
Vieraan esittely
Teemu Laajasalo on Helsingin hiippakunnan piispa, kasvatustieteen tohtori ja parantumaton humoristi. Omien sanojensa mukaan hän on ihminen pienellä i:llä. Teemu Laajasalo puhuu toivon ja armon puolesta, koska hänen mielestään tämän ajan toivottomuus ja lakihenkinen armottomuus ovat ihmiselle kauhean huonoksi.
Tässä jaksossa opimme
- Mitä mieltä Teemu Laajasalo on tämän päivän Twitteristä?
- Oliko pappeus Teemu Laajasalolle selkeä valinta?
- Onko piispan duuni Teemu Laajasalon unelmaduuni?
- Onko piispalla vapaus ajatella ääneen vai joutuuko hän punnitsemaan sanojaan tarkasti?
- Minkälaiset asiat saavat Teemu Laajasalon innostumaan?
- Mistä piispa Teemu Laajasalo löytää lepoa?
Jakson esittely
Tässä Jaksossa Mikko Kuustosen vieraana on tähtitieteen kansantajuistaja, kirjailija ja emeritusprofessori Esko Valtaoja. Esko kertoo omalla hersyvällä tyylillään, kuinka pienestä pojasta tuli elämän mysteerejä ratkova seikkailija. Jaksossa puhutaan myös toivon tuomisesta, mikä on Eskon keskeinen sanoma ihmisille. Olemme tunnetun maailmankaikkeuden ylivoimaisesti ihmeellisin ilmiö. Se vie meitä ja maailmaa eteenpäin.
Vieraan esittely
Esko Valtaoja tunnetaan muun muassa avaruustähtitieteen professorina, emerituksena, kirjailijana ja kansantajuistajana. Hän kuvailee itseään ”kosmiseksi hyyräksi”, joka tykkää höpötellä itsekseen. Eläkkeelle jäätyään Eskon ei enää tarvitse herätä aamuyöllä miettimään maailman ja yhteiskunnan murheita. Nyt hän pääsee avartamaan ajatuksiaan muun muassa kierrellen taidenäyttelyissä vaimonsa kanssa ja lukemalla paljon. Eskon tavoitteena on lukea vuodessa kolme metriä tietokirjoja.
Tässä jaksossa opimme
- Kuka oli Eskon lapsuuden idoli?
- Kuinka Esko kestää mysteereitä?
- Mistä Esko oli kiinnostunut lapsena?
- Millainen on ollut matka tähtitieteilijäksi?
- Mitä kuuluu eläkeläisen arkeen?
- Mitä mieltä Esko on tekoälystä?
- Mikä asia antaa Eskolle toivoa?
Jakson esittely
Tässä jaksossa Mikko Kuustonen keskustelee sisustusarkkitehti-huonekalumuotoilija-taiteilija Eva Wahlströmin kanssa luovuuden monista ilmaisukeinoista, sekä pitkän nyrkkeilyuran päättymisen tuomista muutoksista identiteettiin ja elämänrytmiin. Jaksossa kuullaan myös Wahlströmin perheen arjesta ja mistä Eva on tänä päivänä erityisen kiitollinen. Keskustelu muistuttaa kuulijaa ihmisen moniulotteisuudesta ja siitä, ettei itseilmaisun kanavia ole tarpeellista rajata vain yhteen lajiin. Jakson aikana opimme myös lisää Evan elämästä, nyrkkeilyuran ikimuistoisimmista kokemuksista ja kaikista niistä asioista, jotka ovat muokanneet hänestä sellaisen kuin hän on tänä päivänä.
Vieraan esittely
Eva Wahlström on sisustusarkkitehti, huonekalumuotoilija ja taiteilija, joka on tullut monille suomalaisille tutuksi erityisesti nyrkkeilijäuransa kautta. Jo lapsesta saakka Eva on etsinyt vahvoja tunnekokemuksia ja puskenut kehoansa aivan äärirajoille – välillä myös hieman epätavallisin keinoin. Eva Wahlströmin elämässä taide on ollut aina läsnä ja pitkän nyrkkeilyuran jälkeen siirtymä ammattitaiteilijaksi olikin hänelle täysin luonnollinen valinta. Eva peräänkuuluttaa sitä, että elämässä voi olla kaikkea ilman rajoitteita – äiti, nyrkkeilijä, taiteilija ja paljon muuta.
Tässä jaksossa opimme
- Kuinka Evan identiteetti on muuttunut vuosien varrella
- Kuinka taide on ollut Evan elämässä läsnä
- Kuinka itseilmaisu voi ottaa hyvin monta erilaista muotoa
- Miten Eva vei kehoaan äärirajoille jo aivan lapsena
- Evan parhaista muistoista nyrkkeilyuran ajalta
- Kuinka Eva treenasi ammattiurheilijana
- Wahlströmien nyrkkeilyperheen arjesta
- Miltä tuntuu, kun oma poika nyrkkeilee
- Miltä elämä tuntuu nyt, kun nyrkkeilyura on takana
- Mistä Eva unelmoi tällä hetkellä
Ihminen Kylässä: Juha Hurme
Jakson esittely
Tällä kertaa Mikko Kuustosen vieraana on hänen suuresti kunnioittamansa taiteilija, Juha Hurme. Juha kertoo jaksossa, mitkä vaikutteet ovat olleet merkittäviä hänen taiteilijuutensa kehityksessä. Mikko ja Juha puhuvat myös luontosuhteesta sekä summaavat yhteiskuntamme murroksia ja pohtivat suomalaisuutta.
Vieraan esittely
Juha Hurme on taiteilija, teatteriohjaaja, kirjailija ja luontoihminen. Hän oli lapsena kuuliainen, viherpeukalovanhempien poika viisilapsisessa perheessä. Vanhempien mielestä taiteilijan ura oli väärä. Parikymppisenä Juha kuitenkin oivalsi, että hän voi olla taiteilija. Uran ponnahduslautana toimi Ylioppilasteatteri. Taiteellisen ilmaisun kautta Juha on saanut vastauksia kysymykseen: ”Kuka minä olen?”.
Tässä jaksossa opimme
- Miten Beatles ja Aku Ankka liittyvät Juhan elämään?
- Mitä musiikki merkitsi aikuistuvalle pojalle?
- Mitä tarkoittaa Aleksis Kivi -keli?
- Missä asiassa Juha on hyvä?