Tekoälyn nykytila Suomessa 2024: Atean kyselytutkimuksen ensitunnelmat
Head of AI Center of Excellence
Atea on vuoden 2024 aikana suorittanut kyselytutkimusta tekoälyn hyödyntämiseen liittyen Suomessa. Tällä hetkellä (elokuu) olemme haastatelleet 50+ organisaatiota eri toimialoilta ja eri kokoluokista, pääpaino keskisuurissa organisaatioissa. Jatkamme työtä syksyn 2024 aikana ja tilinpäätöstä voidaan sitten todennäköisesti ihmetellä lokakuussa Atea Focus- tapahtumassa, josta on muuten tulossa melkoinen spektaakkeli teemalla ”Ihminen x.0”. Samassa tilaisuudessa käydään läpi myös Atean Pohjoismaissa ja Baltiassa toteutetun CIO Analytics- kyselytutkimuksen tuloksia (1000+ vastaajaorganisaatiota), jossa myös kysyttiin tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä.
Atean kyselytutkimuksessa on kartoitettu organisaatioiden tekoälyn nykytilaa (maturiteetti), hyödyntämisen lähtökohtia ja mahdollisia esteitä, kiinnostavia osa-alueita ja kehittämisen painopisteitä vuonna 2024.
Yleisenä havaintona annetuista vastauksista voidaan todeta, että tekoäly terminä ei ole yksiselitteinen. Vastaajan taustan mukaan tekoäly- termin alle niputetaan monenlaista tekemistä; raportoinnista ohjelmistorobotiikan kautta koneoppimisen avulla tehtävään vaativaan optimointiin. Itse en näe tätä ylipääsemättömänä ongelmana, mutta tietenkään samalla vasaralla ei voi noita kaikkia nauloja naulata.
”Yleisenä havaintona annetuista vastauksista voidaan todeta, että tekoäly terminä ei ole yksiselitteinen.”
Toisena yleisenä havaintona voisin nostaa polarisaation generatiivisen tekoälyn alueella. Osa vastaajaorganisaatioista suhtautuu varauksella generatiivisen tekoälyn hyötypotentiaaliin omassa organisaatiossaan huolimatta aihealueen massiivisesta hypetyksestä. ”Älykkäämpi intranet- haku” ei välttämättä pääse kehityssalkun paalupaikalle, vaan tehoja halutaan hakea ensi vaiheessa ydinprosessien tehostamisesta. Tämä suhtautuminen muuttunee, kun saadaan lisää käytännön esimerkkejä aihealueelta. Näitä on varmasti tulossa jo vuoden 2024 aikana. Toisaalta osa vastaajista hyödyntää jo nyt generatiivista tekoälyä melko vaativissa käyttökohteissa (esim. tarjoustoiminnan automaatioasteen nosto).
No, mitenkäs vastaajaorganisaatiot ovat arvioineet omaa maturiteettiaan tekoälyn alueella (asteikko 1…5, 1=aloittelija, 5=kokenut hyödyntäjä)?
89 % vastaajista kokee olevansa tasoilla 2–3 eli tehdään jo ennakkoluulottomasti kokeiluja ja tuotannossakin pyörii jo joukko ratkaisuja. Kourallinen organisaatioita kokee jo olevansa tasolla 4 ja yksi vastaajaorganisaatio kertoo olevansa jo aihealueen mestari. Itselleni nämä vastaukset ovat jonkin verran yllättäviä, positiivisia sellaisia. Toki arviot perustuvat yksittäisen vastaajan arvioon edustamansa organisaation nykytilasta.
Atean keväällä tekemässä CIO Analytics- kyselytutkimuksessa (siis 1000+ vastaajaorganisaatiota) 85 % vastaajista kertoi olevansa tasoilla 1–2 eli Suomessa käynnissä oleva tutkimus antaa positiivisemman kuvan tekoälyn hyödyntämisen nykytilasta verrattuna koko Pohjoismaat ja Baltian kattavaan verrokkiryhmään. Hyvä Suomi!
Lähtökohdat tekoälyn hyödyntämiselle ovat kohtuullisen hyvät isossa osassa organisaatioita. Erityisen korkeita arvioita saa johdon asenne ja suhtautuminen tekoälyn hyödyntämiseen. Tämä onkin perusedellytys tekoälyssä onnistumiseen.
”Aika harvassa organisaatiossa on selkeää AI- strategiaa, joka ylimmän johdon positiivisesta suhtautumisesta huolimatta vaikeuttaa AI- hankkeiden resursointia ja budjetin saamista.”
Haasteitakin toki löytyy. Aika harvassa organisaatiossa on selkeää AI- strategiaa, joka ylimmän johdon positiivisesta suhtautumisesta huolimatta vaikeuttaa AI- hankkeiden resursointia ja budjetin saamista. Kaikille organisaatiotasoille kaivataan myös lisää ymmärrystä tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksista ja rajoitteista.
Ilman dataa ei ole tekoälyä. Huonolaatuisesta datasta ei saa laadukasta tekoälyä, vaikka kuinka pyörittäisi. Yli 70 % vastaajaorganisaatioista kertoo, että heillä on vähintäänkin kohtuullisesti haasteita datan laadun kanssa. Tämä onkin ikuisuusongelma, jonka ratkaisuun tarvitaan muutakin kuin teknologiainvestointeja. Selkeät omistajuudet saattavat olla osa ratkaisua.
Tässä ensimmäisiä nostoja käynnissä olevasta kyselytutkimuksesta. Vaikka N onkin vielä rajallinen, herättää tutkimus minussa positiivisia tuntemuksia – Suomalaiset organisaatiot ovat hereillä asian kanssa ja etenevät tekoälyn hyödyntämisessä. Tekoälyn hyödyntämiseen suhtaudutaan positiivisesti ja uteliaasti. Odotukset ovat kuitenkin realistisia – hopealuotia ei odoteta saapuvaksi.
Tarjoamme työpajoja ja strategista tukea tekoälyn hyötyjen maksimoimiseksi.
